perjantai 20. tammikuuta 2012

Jälkisanat nukkumiskeskusteluun

Enpä olisi arvannut minkälaiseen mehiläispesään pistin pääni, kun laadin viimeisimmän postauksen vauvan yöunille saamisesta. Aihe "lastenkasvatus" sai aikaan todella paljon mielipiteitä ja kommentteja, onneksi ne olivat kuitenkin hyvässä hengessä esitettyjä vaikkakin aika monen perimmäinen viesti tuntui olevan että miksi ihmeessä haluan vauvan nukkuvan pinnasängyssä. Kiitos kuitenkin niistä hyvistä ideoista joita ketjussa sain, mm. unipussia todennäköisesti tulen kokeilemaan sillä kapaloa en tosiaan jostain syystä osaa tehdä alkuunkaan, tai siis ainakaan meidän viuhtovan vauvan kropan ympärillä se ei pysy minuuttia kauempaa koossa.

Tällä hetkellä tilanne on se, että toissayö meni oikein mukavasti siinä mielessä, että ensimmäiset yöunet, muistaakseni noin iltakymmenestä / yhdestätoista vauva nukkui ensimmäiseen syöttöön eli aamuyhteen / -kahteen hyvin rauhallisesti omassa sängyssään, jonka jälkeen siirtyi perhepetiin meidän viereen loppuyöksi. Viime yö puolestaan meni rikkonaisemmin sillä eilen Sintti nukkui kahden pidemmät päikkärit joten illalla hän oli niin virkkuna, että oli ihan turha koittaa ryhtyä väkisin nukuttamaan. Koko porukka painuimme sitten yöunille vasta aamukahden maissa ja samalla hän jäi meidän sänkyyn nukkumaan.

Eilen Sintti nukkui toiset nokoset pinnasängyssä, joten uskon, että alkuperäinen oletukseni oli oikea: hän ei vaan enää ollut tottunut nukkumaan pinniksessä joten parien koeluontoisten torkkujen jälkeen unet omassa sängyssä alkoivat taas maistua. Samoin tänään siirsin pikkuisen noin puoli tuntia sitten pinnasänkyyn ja ainakin toistaiseksi siellä nukutaan varsin makoisasti :) Näin ollen tämä nukutuskeskustelu voidaan saattaa nyt päätökseen ja tuumata, että tavoite on saavutettu!

Huomenna meillä on ensimmäinen ns. tavallinen neuvolakäynti ja olemmekin miehen kanssa veikkailleet, että mikä mahtaa olla pikkuneidin paino tällä hetkellä. Olemme saaneet reilussa viikossa kasvatettua komean kaksoisleuan ja hienon pötsin, joten uskoisin painoa kertyneen muutaman sata grammaa :) Itse veikkaan 4,8 kiloa ja mies puolestaan uskoo Sintin saavuttaneen 5:lla alkavan lukeman. Jännä nähdä miten käy, ja vieläpä että miten ihmeessä saamme laiskat luumme korjattua neuvolaan jopa niin aikaisin kuin kello kymmeneksi! Olemme tottuneet nukkumaan todella pitkään, joten varmaan joudun asentamaan parikin herätyskelloa soittamaan ettemme vaan myöhästy ;)

Samoin lähipäivinä on luvassa postausta myös aiheesta kissat & vauva, nimittäin meidän katit tulivat kotiin hoidosta vajaa viikko sitten ja elämä alkaa hiljalleen asettua uomiinsa tällä uudella kokoonpanolla!

12 kommenttia:

  1. Hei kokeilepa varsin kapaloa tässä muodossa! (Linkki mun nimen alla, kun oli niin hillittömän pitkä.) Ostin itse tuolta Amazonista, kun sai kolme samaan hintaan kuin Suomesta yhden... Tuo on äärettömän helppo käyttää ja sillä saa sen rauhattomana viuhtovan vauvan rauhotettua. :) Meillä tuon kietominen on takuuvarma unille tiputtaja, kapaloimisesta nukahtamiseen menee enintään puoli tuntia. :)

    Meillä oli myös tällä viikolla eka neuvolakäynti. Epäilin, että painoa ois saattanut olla just tuon 4,8 kiloa, mutta sitä olikin kertynyt 5130g! :O Vajaa kolme viikkoa aiemmin paino oli 4050g...

    VastaaPoista
  2. En minäkään mitään hienoa kapaloa osannut tehdä, joten oma väkerrys oli sellainen että viltti viikattuna suorakaiteen muotoiseksi ja vauva toiselle reunalle. Sitten vaan pyörittelin vauvan viltin sisälle sängyn päällä :D Vähän niinku korvapuustitaikinan pyörittelee rullalle.. ;)

    Neidistä tämä toimitus oli ainakin erityisen hauskaa. :D

    VastaaPoista
  3. En mäkään osannut kapaloida, mies osasi :D Jospa sinun miehesi kokeilisi? Niin ja ostettiin ihan sellanen oikea kapalo, ihan suomesta, en muista vaan enää kaupan osoitetta :/ Mut en mä siitäkään kapaloa osannut kyhätä vaikka siinä oli tarrakiinnitykset ja kaikki. :D Miehet osaa yleensä paremmin tekniset hommat.

    VastaaPoista
  4. Innolla jään odottamaan postaustasi aiheesta kissat & vauva :) Itsellä nyt menossa rv 35+4 ja kotoa meiltä löytyy kaksi kissaa (+koira) ja menossa operaatio, kuinka opettaa kissat nukkumaan yönsä muualla kuin meidän sängyssä/makkarissa. Tavoitteena meilläkin saada tosin vauva nukkumaan omassa sängyssään.

    VastaaPoista
  5. Hieno homma, että unet pinniksessä maistuvat taas! Sen verran palaan vielä edelliseen kommenttiini, että en tarkoittanut, että vauva omassa sängyssä tai pienestä itkemisestä pysyviä traumoja saisi. Pointtini oli pikemminkin, että sinun ei kannata väsyttää itseäsi, jos nukahtamistaistelu uhkaa pitkittyä, koska saman taistelun voi käydä paremmin tuloksin vauvan ollessa vähän isompi. Mutta se tosiaan siitä. Kukin äiti tuntee itse lapsensa parhaiten. Muiden antamista neuvoista voi olla apua, mutta ne täytyy aina ottaa suodattimen läpi.

    Kapaloista: Meillä oli alkuun Coocooin kapalo, mutta se ei enää pitänyt kun vauva kasvoi. Ostettiin sitten Woombie (http://www.woombie.com/), joka on vetoketjukiinnitteisenä todella helppo ja hyvin pitävä. Niissä on vain aika pienen tuntuinen mitoitus. Itse ostin big baby mallin ja käytettiin sitä menestyksellä, vaikkei vauva ihan vaaditun kokoinen ollutkaan.

    VastaaPoista
  6. Luulen että moni oli samalla ajatuksella kuin Helikin - tärkeintä on olla väsyttämättä itseään enempää kuin on pakko. Etenkin jos vauva nukkuu joka tapauksessa osan yöstä teidän vieressä, mitä väliä vaikka välillä nukkuisi koko yön? Itse en ihan ymmärtänyt, miksi omassa pinniksessä nukkuminen on niin tärkeää, että olet valmis uhraamaan omat unet siihen päästäksesi :)

    Ja sanoisinpa vielä, että varaudu siihen että takapakkia tulee, uusia kausia esiintyy ja välillä pinnis kelpaa ja välillä ei. Vauvat on outoja :)

    VastaaPoista
  7. Hyvä jos unet maistuu niin vauvalle kuin sulle itsellekin. Pääasia että saatte levättyä!

    VastaaPoista
  8. Teet just niinku itte tykkäät. Sinun elämä, vauva, ja unet! Minusta niin on parasta, itsehän sen oman elämänsä parhaiten tietää.

    VastaaPoista
  9. Joo siis minäkin oon sitä mieltä, että teet niinku itse parhaaksi näet. Ei kuitenkaan kannata periaatteiden takia väsyttää itseä. :D Tärkeintä on että vauva nukkuu ja äiti nukkuu! :)

    VastaaPoista
  10. Veera: Vau, tuollaista kapaloa en olekaan ennen nähnyt! Täytyypä ehdottomasti harkita sen tilaamista :)

    Evelyn: Vähän pelkään meidän vauvan tuntien, että tuollainen kapalo on hetkessä irralleen potkittu ;) On nimittäin sellainen viuhtoja!

    Eglite: Heh, no silloin kun sitä kapaloa yritin värkätä, mies seisoi vieressä ja ihmetteli että mitä ihmettä oikein teen. Hän oli niin epäilevällä kannalla, että luulen ettei hänestä ole sen paremmin kapalon tekijäksi :D

    Anonyymi: No aiheesta on luvassa postaus ihan piakkoin joten katsotaan jospa saisit siitä jotain irti :) Onnea raskauden loppumetreille!!

    Heli: Juu, ei tässä väsyneitä olla :) Näkemykseni oli pikemminkin, että mieluummin kärsii vähemmillä yöunilla yhden tai kaksi yötä ja loput nukkuu sitten paremmin, että kuin aina joutuisi nukkumaan huonosti. Onneksi tilanne on jo kohentumassa! Olen ihan yllättynyt näistä teidän kapalovinkeistä, kuinka monipuolisia malleja maailmassa oikein onkaan tarjolla. Luulen, että meille tullaan mitä pikimmin tilaamaan joku tuollainen versio vaikka ulkomailta asti jotta säästyn omista (huonoista) virityksistäni!

    Anonyymi: Lue tuo edellinen kommenttini Helille, eli mieluummin sen pari yötä harjoitteluvaiheessa nukkuu huonommin sillä jatkossa se usein palkitaan! :)

    Paukkuliini: Juu, nyt menee oikein mukavasti :)

    Katjusha: Kiitti, meillä menee nyt oikein kivasti ja olen tosi tyytyväinen siitä että univelkaa ei ole. Sitä pelkäsin etukäteen!

    Veera: Harjoitusvaiheessa voikin vähän valvoa mutta onneksi se jäi lyhyeksi :)

    VastaaPoista
  11. Hei! Nyt on pakko täältä taustalta huikata, että odotan myöskin mielenkiinnolla kokemuksia aiheesta vauva & kissat. Oma lapseni tosin syntyy vasta kesällä, mutta kiinnostaisi lukea muiden kokemuksia ja huomioita vauva-arjesta kissan/kissojen kanssa, ihan kaikkea mitä nyt siihen liittyen on tullutkaan vastaan.
    Tämä kissa-asia kun on tällä hetkellä ehkä suurin huolenaiheeni tulevaan liittyen, omistan aika villin yksilön enkä yhtään tiedä miten tulee reagoimaan ja sopeutumaan tulevaan perheenjäseneen sitten joskus.

    VastaaPoista
  12. Tirlittan: Kissapostaus tuli juuri eetteriin, joten käyhän tutustumassa ja kommentoimassa :)

    VastaaPoista