sunnuntai 18. elokuuta 2013

Lastensänkyä etsimässä

Meillä on parhaillaan kuumeisesti etsinnässä neiti S:lle sänky, jotta pinniksen voisi vihdoin heivata säilytykseen. Sängyn pitäisi olla valkoinen, jatkettava ja modernin tyylinen jollain kivalla "jutulla". Eräs mahtava kandidaatti olisi ollut tämä Ikean Kritter-sänky (josta juuri varoitettiin turvallisuusriskin takia). Valitettavasti tämä hylättiin siitä syystä, että se ei ollut jatkettava. S:n huone on sen verran pieni, että haluan hankkia sinne vain sopivasti ja sopivan kokoisia huonekaluja jotta tilaa jää myös leikkimiseenkin ja ettei huone tuntuisi kaatuvan päälle tavarapaljouden takia. Liian isossa sängyssä saattaa myös tulla pienelle vähän turvaton olo.

Eräs kandidaatti on tämä Askon Lumi-sänky, jota kävin eilen katsomassa. Ikävä pettymys oli, että sänkyyn ei saa mitään lisäosia, ei edes turvalaitaa! Jalkapäätykin on todella matala joten melkoisella varmuudella S tulee putoamaan siitä myllätessään yön pimeinä tunteina.

Yksi ystävä suositteli Unipuu-sarjaa, sillä siihen
voi ostaa melkein mitä lisäosia vaan ja sängystä saa parilla lisäpalalla halutessaan myös kerrossängyn. Lisäksi merkillä on hyvä jälleenmyyntiarvo. Tämän haittapuoli on, että onkohan sänky kuitenkin (tyttölapselle) vähän tylsä...?
(jos tämän ostaisimme, niin ilman tuota päädyn lisäosaa)

Olen katsonut mielestäni jo kaikki tietämäni huonekalukaupat, mutta sopivaa ei vain tunnu löytyvän. Muuramen sänkyä näytin miehelle joka ei sille oikein lämmennyt, ja hintakin on kieltämättä aika suolainen. Olen koittanut katsella myös käytettynä, mutta se vaatii hyvää tuuria ja jostain syystä muillekin tuntuu nyt kelpaavan tällainen kriteerieni mukainen peti :)

Aika olisi nyt varsin otollinen isompien tyttöjen sänkyyn siirtymiselle, sillä S:n viime aikaiset univaikeudet alkavat pikku hiljaa taittua. Koko kesä on ollut mahdotonta hulinointia ja osa siitä lankeaa meidän niskoille, sillä typeryyttämme siirsimme kesälomalla neidin unirytmiä hiukan myöhemmäksi, mikä oli paha virhe. Sen tasoittaminen kesti todella kauan aikaa, sillä tyttö oli selvästi vielä ihan liian pieni.

Noin kuukausi sitten S päätti, ettei enää halua silittelyä eikä koskemista nukutuksen yhteydessä. Sinänsä helpotus, mutta huoneessa piti kuitenkin oleilla siihen asti että hän nukahtaa. Päätimme, että siinä oli sopiva vaihe siirtyä yksinnukahtamisen opetteluun, ja rupesimme hiljalleen hivuttautumaan huoneesta pois. Ensin niin, että istuimmekin pinniksen vieruksen sijasta keskellä lattiaa ja jonkin ajan päästä ihan ovessa kiinni. Sitten siirryimme seisomaan oven ulkopuolelle ja välillä kokeilimme livahtaa siitä pois niin, että ovi oli kuitenkin raollaan. Se ilmeisesti toimi, sillä nykyään olemme S:n kanssa nukutuksen yhteydessä vain viitisen minuuttia, sitten sanomme hyvää yötä ja ilmoitamme pian poistuvamme huoneesta. Tyttö yleensä nukahtaa ovi raollaan, toisinaan kiljuu isiä ja äitiä useinkin mutta jopa yksi peittelykerta saattaa riittää. Toisinaan jopa tuumaa, että "Äiti poit". Mikä helpotus! Nyt kun tällainen taito on hankittu, on jopa toivoa siitä että tyttö ei karkaa sataa kertaa sängystä omin päin sitten kun sellainen mahdollisuus on olemassa.

12 kommenttia:

  1. Meillä ollaan pojalle lähitulevaisuudessa (nyt ikää 1,5v.) hankkimassa juurikin tuota Unipuu-sänkyä. Mielestäni ei ole yhtään sen tylsempi kuin esimerkiksi tuo Askon sänky. Neutraali ja menee sitten vaikka tulevalla sisaruksellakin, oli tyttö tai poika (tai sitten vaihtoehtoisesti voi rakentaa sen kerrossängyn). Liinavaatteilla ja päiväpeitolla saa kuitenkin aika paljon aikaan :) Hinta-laatusuhteeltaan varmasti oikein mainio ja turvalaita vaikuttaa erityisen hyvältä vielä näin pienelle.

    Muuramen sänkykin oli meillä yksi vaihtoehto, mutta ei todellakaan tee mieli lapsen sängystä maksaa niin paljon, kun ei ole mikään loppuelämän sänky kuitenkaan. Ja varmasti moni muu halvempikin sänky on laadultaan ihan vastaavaa tasoa.

    - Ellu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ellu, tiedätkö taidan itsekin olla kaikesta huolimatta kallistumassa saman sängyn puoleen..! Tulin ajatelleeksi samaa kuin sinäkin, että tekstiileillä saa varmaan paljon aikaiseksi eli vähän niinkuin pehmennettyä tuota vaikutelmaa :) Nuo pitävät kuulemma arvonsa aika hyvin myös jälleenmyyntiä ajatellen (tietysti olettaen että lapsi ei tuhoa koko kapistusta sitä ennen).

      Poista
  2. Itse surffasin Tori.fi sivustolla pari viikkoa monta kertaa päivässä ja satuin löytämään juuri haluamani valkoisen sängyn, mutta ne kyllä menevät sieltä välittömästi, joten ahkera saa olla. Itse olisin ostanut sen Askon sängyn ja ostanut siihen Ikeasta turvalaidan, jos en olisi tuota löytänyt. Unipuu ja Muurame ovat minun silmääni kolkohkoja, mutta ne kyllä säilyttävät arvonsa hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä se onkin, että käytettyjen sänkyjen väijyminen vaatii hirveästi aikaa jota ei juuri nyt oikein ole. Voi olla, että jäämme odottamaan Askon ale-päiviä ja käymme sieltä sitten nappaamassa tuon Unipuun :)

      Poista
  3. Meillehän juuri kotiutui tuo Kritter sinisenä ja ainoastaan (käsittääkseni) männyn värisessä on valmistusvirhe, koska tuo turvalaita on siinä erilainen kuin valkoisessa ja sinisessä. Arvaa vaan, miten paljon hirvitti eilen lukea tuo varoitus-juttu Ikean sivuilta, kun Tyyppi oli jo vetämässä sikeitä... :)

    Onneksi huoli osoittautui turhaksi.

    -IidaLiina V.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En lukenut sitä uutista ihan niin tarkkaan, mutta helpotus jos teidän sängyn tyypissä riskiä ei ollut! Se on kyllä niin söötti sänky :)

      Poista
  4. Meillä on ihan tavallinen perusvalkoinen sänky. Ei mitään krumeluureja. Siihen päälle sitten ikeasta katosta riippuva harso/hyttysverkko, pari pinkkiä tyynyä ja valkoinen sängynpeite. Ja avot-tyttö kutsuu sitä prinsessasängyksi. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainiin ja vielä. Sänky on siis vähän kapeampi kuin normi (kun on joku 50-l) perintösänky, ja melkein normaalin pituinenkin. Toki ongelmaksi tuli löytää patja tuohon (Etolasta hommattiin sitten vaahtomuovipatja), mutta se hyvä puoli siinä on, että siihen voi köllähtää/nukahtaa tyttösen kaveriksi, kun pikkuisella nukkuminen ei maistu millään. Tuohon jatkettavaan sänkyyn ei taida aikuinen kokopituudelta mahtua. Että siinämielessä sillä kokopituudellakin on ihan hyviä puolia.

      Poista
    2. Prinsessasänky kuulostaa aivan taivaalliselta :) Jotain sellaista ajattelinkin, että jos sänky itsessään on tosi neutraali niin saahan sitä muunneltua tekstiileillä toki tyttömäisemmäksi. Ja se hyvä puoli siinä on, että voi tarvittaessa kierrättää poikalapselle.

      Kyllä minusta vähän tuntuu siltä, että tuon Unipuun käymme neidille hankkimassa...

      Poista
  5. Meillä on Mini-Hiirellä tuo Unipuun jatkettava sänky, voin suositella lämpimästi. Hankintakriteereinä oli jatkettavuus, valkoisuus, irrotettavat turvalaidat (tarvitsimme kaksi) ja mahdollisuus laajentaa kerrossängyksi tai parveksi tulevaisuudessa (bonuksena nuo mätsäävät päätyhylly & lelulaatikko sängyn alle).

    Tuohonhan saa tietääkseni myös tuon turvalaidan erivärisenä, jos haluaa vaihtelua valkoiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Pikku Hiiri pitkästä aikaa! Kiva kuulla, että olette Unipuusta tykänneet. Kuten tuolla edellä tuli mainittua, luulen että tulemme ostamaan S:lle tuon samaisen sängyn kun se kuitenkin täyttää halutut kriteerit parhaiten. Nyt vaan tarjouksia odottelemaan...

      Poista
  6. Tämä ei nyt yhtään liitty tähän postaukseen, mutta palasin juuri - lähes kahden vuoden tauon jälkeen - tänne blogimaailmaan lukemaan muiden lapsettomien / ex-lapsettomien kuulumisia. Ilokseni huomasin, että sinäkin pidät vielä blogia :) Meidän tilanne on varsin samankaltainen kuin teillä; meillä poika syntynyt PAS:in tuloksena 12/2011 ja nyt aletaan olla valmiita yrittämään sitä viimeistä PAS:ia toisen lapsen toivossa. Pahoittelut keskenmenostasi ja tsempitykset tuleviin yrityksiin! Jää seurailemaan matkaanne.

    VastaaPoista