maanantai 29. helmikuuta 2016

RV32+6: Perätila-baby

Viime viikon äitipoli-reissulla todettiin se, minkä jo valmiiksi tiesin: meidän neiti on edelleen perätilassa. Edellisenä iltana typy oli harjoittanut masussa sellaista möyrintää, että tuli tunne että hän yrittää kääntää itseään oikein päin. Lääkärin mielestä tämä piti paikkansa, sillä vaikka Taika olikin perätilassa, hän oli kääntynyt lievästi sivuttain. Pää sijaitsi siis oikean rinnan alla ja peppu viistosti alhaalla vasemmalla.

Olen sen jälkeen tuntenut joka päivä noita samoja, todella erikoisia liikkeitä. Tyttö jatkaa mellastusta, mutta nyt alkaa jo isosti huolettaa että onko hänellä enää riittävästi tilaa kääntyä. Kokoarvioksi tuli 2,2kg eli kookkaanpuoleista vauvaa siellä kasvatellaan edelleen, joten miten ihmeessä tuollainen kohta normaalikokoinen vauva saa itsensä kammettua siellä ahtaassa tilassa oikeinpäin? En tahtoisi millään sektiota, mutta perätilassa olevaa vauvaa en kyllä synnytä alateitse. Samallahan tämä tarkoittaa sitä, että jos lapsivedet menisivät kotona, sairaalaan pitäisi mennä ambulanssilla. Ja mitä jos tyttö päättäisi syntyä sieltä vauhdilla...pelon aiheita siis riittää!


Lääkäri tarjoutui kurkistamaan kohdunsuun tilannetta, mutta sanoin jaksavani odottaa seuraavaan kertaan. Ja nyt kaduttaa! Olisinpa antanut tarkistaa, niin olisi saanut vähän osviittaa siitä mitä supparit ovat saaneet aikaan. Onneksi seuraavaan kertaan on enää 1,5 viikkoa, joten ehkä sen jaksaa tässä odottaa.

Muuten raskaus etenee omalla painollaan. Supistelut ovat jonkin verran vähentyneet, mutta se voi johtua siitä että olen ottanut rauhallisemmin. Väsyn helposti ja tulee otettua päivätorkkuja harva se päivä, olen jo kokopäivätoimisesti vapaalla joten se onnistuu hyvin. Vauvavalmisteluja en ole hetkeen tehnyt ja kerään voimia seuraavaa koitosta varten! Olen asettanut itselleni takarajaksi RV36, jolloin ryhdyn pesemään ja silittelemään pikkuisia vaatteita kaappiin, tuli mitä tuli (jos siis vauva on silloin vielä hengissä). Tähän puuhaan pääsiäisaika soveltuisi enemmän kuin hyvin, koska jos toiveeni toteutuu, heti pääsiäisen jälkeen päästäisiin synnytyspuuhiin.

Huomenna ylitetään jälleen yksi etappi kun tulee täyteen 33 raskausviikkoa. Sen jälkeen jäljellä 4 viikkoa! :)

34 kommenttia:

  1. Oiettä, siellä ollaan jo noin pitkällä raskautta! <3 Meillä taivasesikoisen jälkeen syntynyt pikkusisko majaili tiukasti peppu alaspäin vielä viikolle 36 asti. Edellisenä yönä ennen synnytystapa-arviota keikautti itsensä pää alaspäin. :) Kerkesin kanssa stressata ihan hulluna noita kaikkia skenaarioita. :/ Toivottavasti teilläkin vielä muljataan toisin päin ja jäädään siihen. :)

    //minea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla!! Toivottavasti meidänkin tytteli osaisi olla noin "fiksu" :) Lääkäri kyllä selittikin, että vauvat vaihtavat asentoa vielä viikolle 36 asti eli kyllä tässä on toivoa...

      Poista
  2. Myös meidän neiti viihtyi pitkään perätilassa, eikä suostunut vaihtamaan asentoa lääkäreiden käännösyrityksistä huolimatta. Sektioaika oli jo varattu ja jännitin sitä kovasti. Yllätys oli suuri, kun viimeisellä kontrollikäynnillä viikko ennen tytön syntymää vauva olikin kääntynyt pää alaspäin ja sain synnyttää alateitse. Tsemppiä sinulle loppuodotukseen! Luotetaan siihen,että kaikki sujuu hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin on ruvennut tuntumaan siltä, että nuo viime hetken asennonvaihdot on vain urbaani-legendaa, mutta kiva kuulla että sellaista oikeasti tapahtuu :) Olipa mahtavaa että sait kaikesta huolimatta synnyttää alateitse!

      Poista
  3. Ei kannata turhaan pelätä sektiota, se on erinomaisen hyvä ja varsinkin vauvalle riskitön synnytystapa.
    Toivotaan kuitenkin että vauva kääntyy ja saat toiveidesi mukaisen synnytyksen. Tämä raskaus aiheuttaa sinulle kyllä vähän liikaa jännitysmomentteja :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se varmasti on, sektioon vaan liittyy tiettyjä seikkoja jonka takia en haluaisi sitä jos vaan pystyn välttämään...

      Ja juu, miten voikin kaikki scheisse kerääntynyt yhteen ja samaan raskauteen - sitä välillä ihmettelen itsekin!

      Poista
    2. Pakko korjata virheellinen väite. Sektio ei ole vauvallekaan riskitön. Sopeutuminen kohdunulkopuoliseen elämään kestää pidempään ja mm. hengitysvaikeuksia on enemmän kosteiden keuhkojen vuoksi (ei tule alatiesynnytyksen manuaalista prässiä joka puristaa vettä pois keuhkoista).
      Toki lääketieteellisesti arvioiduissa riskitilanteissa sektio on ok, silloin on katsottu että juuri siinä tilanteessa sektion riskit on suhteessa pienemmät kuin alatiesynnytyksen.

      Tsemppiä Verona loppuraskauteen! Hyvin on vielä mahdollista tuo kääntyminen, ja ainahan on sitten vielä äpkl:n ulkokäännösyrityskin. :)

      Poista
    3. Kiitos paljon! Juu, lääkärit ovat selittäneet aika tarkasti tuosta keuhkojen valmistautumisesta. Siinäkin mielessä harmittaa jos sektioon joudutaan kun kovin mielelläni muutenkin synnyttäisin alateitse.

      Poista
  4. Täällä sama, rv37 menin synnytystapa-arvioon mahdolliseen kääntöyritykseen, mutta tyttö olikin heittänyt kuperkeikan. Synnytys käynnistettiin 38+6 koska ei kasvanut ultrien mukaan enää ja kokoarvio oli 2,5kg tai alle. No terve 2,9kg tyttö syntyi kolmen tunnin oksitosiinikäynnistelyn jälkeen. Oli niin hoikka ja pieni päinen, että ei ihme että arviot meni pieleen...

    Mutta tsemppiä kovasti! Täällä olen seuraillut vaiheitasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä! :)

      Ihana kun teillä oli käännytty ominpäin, kunpa meidänkin vauva hoksaisi saman. Ja nuo kokoarviot on kyllä melkoisen epäluotettavia...

      Poista
  5. Meidän esikoinen kääntyi istumaan vielä raskausviikolla 36 ja sitten takaisin pää alaspäin viikolla 37. Eli vielä hyvin teilläkin voidaan kääntyä :) Meillä poitsu oli tuolloin jo yli kolme kiloinen, ettei masussa kyllä paljoa tilaa ollut, mutta kyllä ne jotenkin vaan saa sujahdettua miten päin tahansa. Tämä tänhetkinen masuasukki viihtyy myös istualteen. Pari viikkoa sitten oli kääntynyt pää alaspäin, mutta nyt siellä istutaan taas. Meillä nyt viikkoja 32+1 ja kyseessä myös ensimmäinen pähkinäraskaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh, sinullahan on liikkuvaiset vauvat :) Tämä meidän vauveli tykkää selvästi puolestaan olla yhdessä ja samassa asennossa. Tosin siinä sitten mesotaan senkin edestä! Tuntuu aika erikoiselta, kun tosi vahvoja potkuja satelee alakertaan, selkärankaan ja sisäelimiin.

      Poista
  6. Itselleni oli helpotus, kun pähkinä istuskeli loppuun saakka. Toki siitä syystä, että esikoinen kuristui napanuoraan. Jotenkin oloni oli levollisempi, enkä joutunut pelkäämään sitä, että pähkinä laskeutuisi alaspäin ja alaspäin ja samalla napanuora (joka voisi taas olla kaulan ympärillä) menisi vain kireämmälle. Eihän tuo siis mitään faktaa ole, se oli vain tunne :)

    Ja sektiosta on vain hyvää sanottavaa. Oli niin suuri helpotus tietää, että vauva on maailmassa vähän klo 8 jälkeen aamulla. Joko elossa tai kuolleena, mutta eipähän tarvitse ainakaan jännittää monta päivää käynnistellessä jne. Joten älä suotta pelkää sektiota, siinäkin on hyvät puolensa :) itse ainakin toivuin todella nopeasti ja kävelin jo samana päivänä useampaan otteeseen! Tsemppiä joka tapauksessa loppumatkalle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä! Olen suuresti pahoillani esikoisesi kohtalosta, kauheasti näitä ihan turhia menehtymisiä :(

      Samalla kuitenkin osasit ehkä kertoa sellaisen seikan, joka mieltäni nyt vähän helpottaa tuon napanuoran osalta. Tosiaankin siinä mielessä istumisasento on ehkä "turvallisempi". Samalla siinä on myös yksi syy lisää, miksi en halua ikinä tuota päältä kääntöyritystä! Kuka tietää miten siinä vaurioitettaisiin vauvaa, istukkaa tai jos vaikka napanuora olisi pahasti tiellä...

      Poista
  7. Toivotaan että typy kääntyy vielä mutta minäkin täällä rauhoittelen, ettei sektio ollut paha lainkaan. Toki haava oli arka jälkeenpäin (mutta toisaalta eräs toinen paikka ei :D) mutta itse operaatio oli nopea ja helppo, olin itse hereillä kokoajan. Siis meillä esikoinen syntyi yllättäen kiireellisellä sektiolla ja olin lopulta tosi helpottunut että joku (ammattilainen) otti hänet ulos ja tiesin että 10 min kuluttua hän on tässä :)

    Voi että, pääsiäinenhän on jo ihan kohta! (Ainakin kaupassa myydään jo höyheniä ja suklaapupuja�� )

    Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, se kipu vain vaihtaa paikkaa eli ehkä sektiosta selviää ;)

      Poista
    2. Hei Verona, vielä lisään että omalla kohdallani imetys lähti sektion jälkeen käyntiin oikein hyvin (vaikka isä oli antanut vauvalle maitoa kun olin "heräämössä" tai mikä se paikka onkaan), uskon että se tunti tai muutama erossa ei ole kovin merkitsevä aika, kun sen jälkeen voit olla ihokontaktissa vauvan kanssa. Ymmärrän kyllä huolesi, itsekin olisin varmasti miettinyt samoja asioita, jos sektio olisi ollut etukäteen tiedossa.

      Toivon sulle paljon mielenrauhaa ja vauvanpotkuja masussa :)

      Poista
    3. Pitää vielä lisätä että tarkoitukseni oli kirjoittaa että ymmärrän huolesi sektion suhteen, en halunnut väittää, että voisin samastua muihin kokemuksesi tuomiin huoliin.

      Ja tämän ja edellisen kirjoitti siis Anna :)

      Poista
  8. Minun tarinat jo tiedätkin, eli älä turhaan sektiota pelkää. ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pingu <3 Ehkä eniten sektiossa huolettaa se, että miten imetys tulee onnistumaan kun vauvaa ei saakaan heti rinnalle ja toisekseen se, että sektion kanssa joudun odottelemaan vielä pidemmälle...tällä hetkellä muutama lisäpäiväkin h-hetkeen tuntuu ihan kamalalta :(

      Poista
  9. Suosittelen osteopaatilla käyntiä jos vauva on perätilassa. Helsingissä Etu-Töölössä Hannu Koivisto on erikoistunut raskaana oleviin. Osteopatia on todella lempeä hoitomuoto joten ei kannata pelätä siitä olevan mitään vahinkoa vauvalle. Esim. Yhdysvalloissa osteopaatit toimivat sairaaloissa. Oma vauvani kääntyi osteopaatin hoidon myötä muutama viikko ennen synnytystä. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, ehdottomasti harkitsemisen arvoinen vinkki - kiitos! Harmi kyllä Helsinki on aivan liian kaukana, mutta pitääpä selvittää oman paikkakunnan vaihtoehdot.

      Poista
  10. Meillä vauva oli perätilassa koko raskauden ajan ja sektio oli sovittu 38+2 muistaakseni. Sektioaamuna ultrasivat vielä että miten siellä ollaan ja yllätys, olikin kääntyny oikein päin! Painoa vauvalla kääntyessään ainakin 4500g (syntyessä 40+1 reilu 5100g) enkä ees tiiä millon on kääntyny. Yöllä varmaan, kai sen nyt ois hereillä ollessa huomannnu väkisinki. Ja ei oo voinu kääntyä aikasemmin ku olin sektiota varten käyny ultrassa just muutama päivä aikasemmin. Mutta voivat siis kääntyä vielä myöhäänkin ja isoina :) Tsemppiä loppuodotukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh! Kyllä siellä sitten tosiaan täytyy mahtua kääntymään jos teilläkin on tuonkokoisena se tehty :) Liikkeen täytyy kyllä tuntua aika hurjalta!

      Poista
  11. Kannattaa muistaa myös asentohoito näihin väärin päin majaileviin! :) Itse savustin omaa sitkeästi poikittain viihtynyttä vauvaani oikeaan asentoon ja apu oli ainakin hetkellistä. Sitten pikkumies yhtäkkiä syntyikin rv 36 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neuvolan terkalta sain vinkkejä tuohon asentohoitoon ja jaksoinkin sitä muutamana päivänä tehdä, mutta sitten lannistuin. Pitänee aloittaa uudestaan sillä ei kai siitä haittaakaan ole!

      Poista
  12. Meidän vauva oli rakenneultrassa vielä poikittain, mutta sen jälkeen asettui perätilaan. Ulkokäännöstä yritettiin parinakin päivänä, mutta vauvan pylly ei hievahtanutkaan. Muutamia kertoja yritti myös itse kääntyä, kun pääsi melkein poikittain, mutta ei sitten jostain syystä päässyt enää kääntymään. Mulle suositeltiin perätilasynnytystä, mutta en uskaltanut kokeilla. Oli vahva sisäinen tunne, että ei tule onnistumaan. Sectio tehtiin 38+5 ja vauva painoi 4kg. Onneksi kuuntelin itseäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi sait mieleisesi synnytyksen. Tiedustelin äitipolin lääkäriltä tuosta perätilasynnytyksestä, mutta ainakaan meidän sairaalassa niitä ei käynnistetä joten se on siis meillä poissuljettu vaihtoehto :/

      Poista
  13. Meillä kaksoset, joista a-vauva oikeinpäin ja b-vauva perätilassa. Ja syntyivät matkalla sairaalaan keskosina ja kaikki meni hyvin!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Aika useasti kaksoset taitavat syntyä sektiolla mutta teidän pikkuisilla taisi olla kiire maailmaan :)

      Poista
  14. Täälläkin kaipaillaan kuulumisia :)

    VastaaPoista
  15. Miten siellä masun kanssa jaksellaan? Miten meni neuvola?

    VastaaPoista