sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Taika 1kk:tta

Voin vain ihmetellä ajan kulumista: siis 2,5 viikkoa mennyt edellisestä postauksesta! Jos aika ennen synnytystä mateli, niin nyt se kiitää valonnopeudella. Olen kirjoitellut toivepostausta parina päivänä, mutta en näytä saavan sitä valmiiksi aivan vielä, joten laitan sen sijaan väliaikakuulumisia kun näihinkin viikkoihin on taas mahtunut vähän kaikenlaista.

Meidän pikkuinen Taika on ehtinyt täyttää jo yhden kuukauden (sniff, enää 11 kk:tta vauvaikää jäljellä!) ja sen johdosta piipahdimme viime viikolla neuvolassa. Tässä neidin strategiset mitat:

paino: 4,5 kg (syntymäpaino 3590gr)
pituus: 56 cm (syntymäpituus 51cm)

Hän ei siis todellakaan ole mikään rääpäle enää, ja jäsenet ovat alkaneet saada ihanasti poimuja ja leukojakin löytyy nykyään kaksi kappaletta :) On huojentavaa nähdä, että tissimaito maistuu ja se myöskin riittää hänen tarpeisiinsa. Lisämaitoja ei ole annettu enää pitkään aikaan. Parhaillaan tuntuu olevan menossa tiheän imun kausi, sillä iltaisin tyttö tahtoo tissiä kaiken aikaa joten ilmeisesti tarvetta on.

Masuvaivoja on edelleen ollut satunnaisesti, ja sen johdosta D-vitamiini on edelleenkin tauolla. Tosin se ei taida sittenkään olla ongelmien syy, koska välillä kipuja on ollut, välillä ei. Aloitimme eilen tippojen antamisen uudestaan ja se lähti ihan alusta yhden tipan päiväannoksella. Masuvaivoihin muistin yhtäkkiä Sintin ajoista parhaimman konstin: pierupumppauksen! Eli tyttö selälleen tasaiselle alustalle ja nilkoista kiinni, sitten jalkoja viedään tasaiseen tahtiin masuun kiinni koukusta suoraksi. Tätä kun toistaa useita kertoja, kohta alkaa ilma vapautua ja vauvan olo helpottaa.

Ikävin viime aikoihin mahtunut asia on, että Taika-reppana sairastui vajaa pari viikkoa sitten eli vain kolmen viikon iässä flunssaan! Isosisko sairastui ensin, ja sitten klassisesti, kaikesta käsihygieniasta ja pussailun välttämisestä huolimatta, tauti kulkeutui meidän pienimmästä pienimmälle. Jostain syystä tyttö oireilee edelleen, nenä rohisee erityisesti syömisen jälkeen joten maailman ikävimmälle (mutta tarpeelliselle) vehkeelle eli Nenä-Friidalle on käyttöä. Flunssan johdosta meidän täytyi tehdä myös ensimmäinen päivystysreissu sairaalaan kun tajusin yhtenä iltana aika pian nuhaoireiden alettua, että neiti oli nukkunut käytännössä koko päivän. Olin herättänyt aina kolmen tunnin välein syömään ja kuumetta mitatessa sitä oli parhaimmillaan ollut 37,2 astetta. Kun soitin päivystykseen, siellä kerrottiin että tuo ei ole vauvalla kuumetta, mutta että yleisvoinnin johdosta on syytä tulla näytille. Niin sitten menimme ja onneksi kaikki vaikutti hyvältä: tulehdus- ja happiarvot olivat kunnossa. Mitä nyt sivuoireena yksi hermostunut ja pelästynyt äiti. Onneksi sen koommin ei ole ollut lämpöilyä joten olemme tyytyneet käyttämään nenä-Friidaa ja seuraamaan vointia.

Ja maailman ihanin asia: noin viikko sitten sain tytöltä ensimmäisen hymyn!! :) Valitettavasti ihka ensimmäinen jaeltiin isille, mutta äiti oli sitten hyvänä kakkosena. Neiti innostui niin hymyilyn taidon keksimisestä, että heti perään sain toisen kesken tissittelyn :) Tuntuu todella ihanalta, kun vuorovaikutusta alkaa olla molempiin suuntiin ja muistin elävästi, miten mahtavaa oli höpötellä ja seurustella aikanaan Sintin kanssa. Tästä ne taidot vaan karttuvat koko ajan ja tyttö kasvaa (vähän liiankin nopeasti jos minulta kysytään).

13 kommenttia:

  1. Eka hymy on niin ihana, että siinä kyllä sulaa äitin ja isin sydämet. Flunssa on kyllä inhottava pienellä, mutta onneks keittosuolatipat ja nenä-frida auttaa aika hyvin. Me huomattiin että jo pelkkien keittosuolatippojen laittaminen auttoi monesti niin, ettei nenä-fridaa tarvinnutkaan käyttää joka välissä.

    Ihania päiviä pikkuisen kans! Tämmösiä postauksia lukiessa tulee kyllä niiin kova vauvakuume ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - mullakin on vauvakuume vaikka mulla on vauva kotona! Voisin elää aina niin, että mulla olisi tuollainen pikku ihanuus kotona :)

      Poista
  2. Oivoi ❤ Ihania kuulumisia! Minä sain sylitellä ystävän puolentoista kuukauden ikäistä pikkupoikaa joku aika sitten ja ne hymyt on kyllä niin valloittavia!

    Aurinkoisia päiviä teille!

    VastaaPoista
  3. Meillä oli ensimmäinen flunssa aika tarkkaan samassa iässä. Oltiin paapan synttärikahveilla ja paappa oli flunssainen. Kuvittelin että äidinmaito suojaa pientä, mutta ei suojannut... Öisin putsasin tukkoista nenää niistäjällä varmaan 5 kertaa yössä. Onneksi se ei kestänyt kauaa. Sen jälkeen olemme vältelleet sairaita todenteolla. Eikä muita sairauksia onneksi ole tullut. Ikää nyt 5 kk.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin olisin kuvitellut, että äidinmaito suojaa eikä vielä sairastu mutta toisinpa kävi. Ja isosiskoa ei oikein voi perheestä ulkoistaa :/

      Teillä on sikäli ollut hyvä tuuri, ettei vauva ole enempää sairastellut. On se niin säälittävää katsoa tuollaista pientä niiskuttajaa. Ja ihme ettei meillä nuha edelleenkään mene ohi!

      Poista
    2. Meillä tosiaan oli pelkkä nuha. Kovasti pelkäsin että tulee myös yskä. Edes kuumetta ei ollut. Ja hyvin poika nukkui kipeänäkin. Melkeinpä ympäri vuorokauden. On kyllä kamalaa kun pikkuinen sairastaa. :(

      Poista
  4. Ihanaa lukea vauva-arjen kuulumisia <3
    Tuosta tukkoisesta nenästä mulle tuli mieleen, kun mies on kertonut, että hänen siskonsa hoitaa vauvan tukkoisen nenän niin, että laittaa oman suun vauvan nenän ympärille ja imaisee. ;P Sitten kun meillä vauva sairastui ensimmäiseen flunssaan, eikä mitään sen kummempia koneita oltu rään poistamiseen hankittu, niin minä ja mies vain toljotimme toisiamme siinä tukkoisen vauvan vieressä että "Kumpi uhrautuu?". Ei tainnut kummallakaan riittää uskallusta kyseiseen toimenpiteeseen...

    Toivottavasti masuvaivat ja flunssa helpottaisivat pian!

    T: Kukka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aahhahhaa! Repesin tälle kertomuksellesi ihan täysin. Nauroin täällä ihan holtittomasti ja pyyhin vesiä silmistäni, "Kumpi uhrautuu" :D

      KIITOS tästä, päivän eikun viikon piristys :)

      Poista
  5. Moikka!
    Meilläkin oli pojalla vatsan väänteitä vauvana. Ensin oli käytössä Gefilus D-tipat. Sitten vaihdoimme ne Bioteekin Super-D tippoihin. Ne ovat todella hyviä, vain yksi tippa / päivä riittää. Helppo annostella vauvan lusikkaan.
    Nyt poikamme on jo taapero ja meillä on ollut käytössä jo jonkun aikaa DLux D-vitamiinisuihke, joka annetaan suuhun (1 suihke).
    Poika ottaa sen tosi mielellään, koska siinä on mansikan maku :)
    Näitä molempia saa luontaistuotekaupoista.
    Tsemppiä ja Onnea vielä pikkuisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Luulen, että meidän on myös nyt kokeiltava eri merkkisiä D-tippoja, koska toinen yrityskään nykyisten kanssa ei tuottanut tulosta. 4 päivää meni pilalle sen ansiosta :(

      Poista
  6. Pikaista paranemista pikkuiselle ja mukava, että muuten menee hyvin! Meillä auttaa flunssaiseen nenään se, että nostaa sängyn päätypuolta ylös esim. kirjoilla. Silloin räkä valuu helpommin suoraan nieluun. Äidinmaito pehmittää myös räkää, kun tiputtaa sieraimiin. Sen jälkeen vauva mahalleen, niin hän kasvojaan patjaan hangatessa melkein itse lypsää räkäkokkareet ulos. Nuo auttaa siis meillä, mutta ei välttämättä kaikilla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on käytössä Vaavi-sänky, joten pääpuolta ei oikein voi nostaa kun siellä on rattaat. Tosin olen miettinyt, että pitäisikö koittaa tunkea patjan alle jotain millä sitä saisi nostettua...

      Aika hauska vinkki tuo "äidinmaitoa nenään", eipä tässä mitään häviä jos kokeilee :)

      Poista