RV 41+2: Tilannekatsaus osastolta, se on menoa nyt!

N. klo 14:00:

Sairaalassa ollaan edelleen toista päivää ja tuntuu hassulta olla täällä yhtenä jäsenenä tätä pastelliväreihin pukeutunutta muumilaumaa, kaikki enemmän tai vähemmän kookkaita kaavuissaan. Eilen hyvin kokemattomana sairaalakävijänä opin heti uutta sanastoa kun tulin kontrollikäynnille, nimittäin miten ollaan ”käyrällä”. Niin sinne vaan piirtyi omia supistuksia vaikka en niitä mielestäni oikein ollut aiemmin tuntenut. Tai sen verran huomasin, että samanlaisia tuntemuksia on ollut ehkä muutamien viime päivien ajan, mutta aika heikkoina varsinkin kun kivuista ei ole ollut tietoakaan.

Toinen uusi sana oli ”niplaus” , mikä kaikessa huvittavuudessaan tarkoittaa nännien stimulointia. Hoitaja ja lääkäri olivat sitä mieltä, että vauva ei liikkunut tarpeeksi (tai jotain sen suuntaista), joten sitten ryhdyttiin niplaamaan! Minä siis omin pikku kätösin ryhdyin hieromaan nännejäni jotta käyrään saataisiin vauhtia, ja kyllähän se aika koomiselta tuntui varsinkin kun ei tällaisesta ollut aiemmin kuullut mitään ;)

Olen edelleen todella onnellinen siitä, että lääkäri päätti ottaa minut osastolle heti kontrollikäynnin päätteeksi ja ettei siitä tarvinnut ryhtyä vääntämään. Olin siihenkin valmistautunut mutta onneksi homma meni todella sujuvasti, lääkäri valmisteli paperit, mies vain haki laukun autosta ja sitten painuttiin osastolle. Eilisen aikana sain kaksi käynnistyspilleriä ja kyllä niistä heti oli apua sillä rupesin tuntemaan supistuksia kunnolla, tosin vielä siinä vaiheessa ilman kipuja. Ensimmäinen pilleri annettiin puoli kahdelta ja toinen puoli seitsemältä, mutta yötä vasten ei enää annettu ja muutenkin synnytyssalit olisivat olleet täpötäynnä joten minua ei sinne ehdoin tahdoin edes yritetty juuri silloin järjestää.

Puoli viiden aikaan aamuyöllä heräsin siihen kun jotain lurahti housuun ja tajusin heti, että kyseessä oli lapsivesi. Kipitin vauhdilla vessaan tippavana merkkinä perässäni lattialla, ja ei kun tunkemaan sairaalan jättisiteitä pikkupöksyihin vuotoa pidättelemään. Siitä tiputtelu on jatkunut tasaisesti ja lievästi verensekaisena koko ajan, mikä kuulemma on ihan normaalia.

Aamulla lääkäri otti minut vastaan ja sain varmaan elämäni kovakouraisimman alatutkimuksen ikinä! Se tuntui kestävän ja kestävän, mutta onneksi tulos oli positiivinen: vihdoin jotain kehitystä oli saatu aikaiseksi. Olin sormelle auki ja kohdunkaula ilmeisesti pehmentynyt. Supistukset jouduttavat tilannetta koko ajan, mutta lääkärin mielestä oli silti syytä jatkaa käynnistystablettien ottoa myös tänään. Saan niitä joko 2 tai 3 kappaletta tämän päivän aikana. Todennäköistä on kuitenkin, että tänään en välttämättä vielä synnytä vaan se saattaa hyvinkin mennä huomiseen.

Tällä hetkellä kipeitä suppareita tulee ehkä 10 minuutin välein ja saan tosissani keskittyä hengittelemään ja rentouttamaan kehoa niitä vastaanottaessani. Kivusta huolimatta olen kuitenkin todella hyvillä mielin ja tyytyväinen, että saan olla täällä. Tuntuu siltä, että homma etenee koko ajan ja ihan pian meillä on pikkuinen sylissä! Myöskin osastolla olo tuntuu turvalliselta, sillä on koko ajan joku jolta kysyä ja jolta saada apua. En tiedä olisinko kotona osannut edes tunnistaa ja laskea suppareiden väliä, mutta täällä ei edes tarvitse kun aina voi päästä käyrälle jos epäilyttää. ☺

Nyt vaan odottelua jatkamaan! Ehkä seuraavaksi saankin postata niitä syntymäuutisia ☺

************************************************************************************************
N. klo 17:30:

Nyt on jo ihan eri ääni kellossa toisen käynnistyslääkkeen jälkeen. Kolmatta en enää saanut koska supisteli jo valmiiksi niin voimakkaasti ja nämä vain kiihtyvät koko ajan: nyt on jo tosi tuskallista ja joudun kohta pyytämään jotain kipulääkettä. Hoitaja teki alatutkimuksen noin tunti sitten ja totesi, että olen noin kahdelle sormelle auki ja hän tunsi vauvan pään.

Supistukset tulevat n. 2-10 minuutin välein ja ovat tosi kipeitä. Pakko päästä kohta synnytyssaliin!