sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

RV 22+4: Tasaista mahankasvattelua

Otsikkoa kirjoittaessa aivan itseäkin ällistyttää kuinka pitkällä raskaudessa jo ollaan: yli puolenvälin! On totta, että jo yhden lapsen äitinä raskausaika menee paljon nopeammin kun päivät ovat täynnä puuhaa. Ja tietysti töissäkin tulee käytyä. Näinä aikoina mitään erityisiä virstanpylväitäkään ei oikein jää mieleen, sillä raskauden puolesta elo on sellaista tasapaksua höttöä: leppoisaa mahankasvattelua ilman väsymystä kurjempia oireita, höystettynä normiarjella.

Sen verran sain äskettäin aikaiseksi, että rupesin inventoimaan kaikkia Neiti S:ltä säästettyjä vauvanvaatteita ja melkein tippa tuli linssiin kun tajusin, että kaikki nuo ihanuudet pitää piakkoin myydä tai lahjoittaa pois. Pojalle soveltuvia vaatteita oli marginaalisen vähän, lähinnä valkoisia perusbodeja tai äitiyspakkauksesta jääneitä neutraaleja kamppeita. En edes muistanut kaikkia niitä supersöpöjä mekkosia ja kesäpaitoja mitä varastoista löytyi! Vaan ei auta, ylimääräisistä varastoista on nyt vaan päästävä eroon. Taidan suunnata tarmoni pikkupoitsulle soveltuvien vaatteiden metsästykseen, sillä hankittavaa tosiaan riittää. (Ja uskokaa tai älkää, ensimmäistäkään en ole vielä ostanut!)

Tässä taannoin onnistuin pitämään yllä kohtuullisen hyvällä menestyksellä herkkulakkoa, ja varmaankin osittain sen ansiosta tähänastinen painonkehitys on vähintäänkin siedettävä. Perjantaina kävin neuvolassa ja sain kuulla, että tähän mennessä painoa on kertynyt yhteensä 5 kg. Jonkun mielestä saattaa kuulostaa paljolta, mutta ei meikäläisen mielestä sillä edellisessä raskaudessa tässä vaiheessa olin tienannut jo 8kg! Oikeaan suuntaan siis mennään, saldo melkein puolet vähemmän. Tämän rohkaisemana taidan palata herkkulakkoilun puoleen, vaikka kivaa se ei olekaan. Herkkulakossa pidetään siis yksi herkkupäivä viikossa ja muulloin kaikki muu nami on kiellettyä. Tai okei, jos ollaan vaikka synttäreillä niin kyllä yhden kakkupalan voi tarjottaessa maistaa, mutta kaikki oma-aloitteinen mussutus on pannassa.

Viime aikoina olen katsonut tosi mielelläni äitiydestä ja raskaudesta kertovia tv-sarjoja. Kaikki kivat sarjat vaan päättyvät juuri kun ehdin ne löytää! Muistaakseni AVA:lta tuli eräs brittisarja (olisiko ollut 9 kuukauden odotus?) jossa seurattiin kahden eri odottajan raskautta yhdessä jaksossa, mutta ehdin katsoa sitä vain muutaman jakson verran. Kolmoselta puolestaan katsoin juuri nauhalta Erilaiset äidit, jossa oli erään nuoren bloggaajaäidin tarina. Kovin oli ulkonäkökeskeistä hänen odotuksensa, mutta toisaalta näin varmasti käy kun kärsii syömishäiriöstä. Olin erittäin kateellinen koska tämän äidin ei tarvinnut huolehtia esikoisen mustasukkaisuudesta, tyttö kun oli niin "kiltti ja tottelevainen". Argh, meillä on aika lailla toisinpäin! :D Uhmaikää on ilmassa niin selvästi kuin olla ja voi, kaikkiin ilmiselviinkin kysymyksiin pitää vaan periaatteesta vastata aina "ei" ja jos äiti pyytää keittiöön niin lapsi menee olohuoneeseen jne jne. Uskon, että Neiti S kyllä tulee olemaan huolehtivainen eikä ainakaan kovakourainen isosisko, mutta odottelen kyllä jonkinlaista kapinaa potenssiin x siitä hyvästä että äiti uskaltaa tuoda kilpailijan samaan kotiin...

Neiti S:n kehityksestä täytyy ehdottomasti mainita seuraavaa. Pitkään olemme tuskailleet sitä ongelmaa, että miten ihmeessä tuon vauhtiviikarin saisi rentoutumaan illalla sen verran, että nukahtaisi kivuttomasti (ja mielellään alta puolen tunnin) omaan sänkyyn, ilman että huoneessa pitää ravata tuplamiehityksellä useita kertoja. Tähän löytyi ihan puskista maailman helpoin ja jälkikäteen päivänselvä ratkaisu: yhdessä sopiminen. Parisen viikkoa sitten tajusin, että meidän neiti on oikeasti todella tottelevainen silloin kun jotain yhdessä sovitaan ja pitää kyllä lupauksestaan kiinni. Jos puolestaan yrittää komentaa muuten vain, saa huutaa kuuroille korville. Eräänä iltana nukkumaan mennessä ennen unikirjan lukemista tulin kertoneeksi neidille, että mitä odotan häneltä sen jälkeen kun kirja on luettu: asettumista sänkyyn, rauhoittumista, ei ehdottomasti saa nousta ylös eikä myöskään huudella turhaan isiä tai äitiä. Loppuun vielä "jooko?". Tähän meidän yhteistyöhaluinen typy vastasi tietysti että "joo", ja mikä ihmeellisintä myös näin tapahtui! Esitin saman litanian joka ilta sen jälkeen ja lähes poikkeuksetta tyttö nukahtaa max. 10 minuutissa, mutta ei ainakaan huutele eikä pompi ympäri sänkyä. Aivan täydellistä ja ah niin helpottavaa :)

7 kommenttia:

  1. Aivan ihanasti hoksattu tuossa viimeisessä kappaleessa! Itsekin tulee välillä vängättyä asioista varsinkin Esikoisen kanssa, mutta joskus eri kantilta asian tarkastelu saattaakin paljastaa varsin yksinkertaisen ja toimivan vaihtoehdon - ilman että kenenkään tarvitsee menettää hermojaan. Tämän kun vielä muistaisi useamminkin. ;)

    Oih, vauvanvaatteet! <3 Vietin juuri itse molemmat viikonloppuillat kirpparivaatteita hinnoitellen. Useamman kerran piti itseään hillitä, että en pistä jotain kivaa (eli muistoja herättävää) talteen vastaisuuden varalle - joko omaa mahdollista kolmosta tai lastenlapsia varten. ;) Toki tunnustan, kourallinen vaatteita päätyi jäämään kotiin, tosin Tosikoista varten kevääksi ja kesäksi, joten sillä sain perusteltua niiden karsimisen kuormasta. :D Eipä sillä, mulla on varastossa reilu äitiyspakkauksellinen jo lasten vaatteita. Niitä jotka säilytetään sinne lapsenlapsille asti. Hups..!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on vaikea muistaa kuinka tietyllä tavalla iso meidän neiti jo on, eli nyt voi jo koittaa puhua järkeä ja joskus se jopa auttaa :) Siitä vaan voi päätellä, että toinen ymmärtää paljon enemmän kuin itse arvaakaan!

      Pitääpä itsekin ottaa talteen ne rakkaimmat vaateaarteet niin jää siten muistoja jälkipolville :)

      Poista
  2. Kiva kuulla kuulumisia! Onpa raskautenne tosiaan jo pitkällä :) Meille ei oo haikara vieläkään tietänsä löytänyt. Ajatella, miten onnellisessa asemassa saat olla, kun pian on jo uusi tulokas teidän kodissa! Mukavaa odotusta jatkossakin!

    Hieno apu löytyi tuohon nukkumisongelmaan. Voisikohan meillä kokeilla samaa. En olekaan paljon vielä tehnyt noita "sopimuksia". Sen sijaan tulee kyllä selitettyä miksi käsken tekemään niin kuin käsken. Siihen tyttö vastaa usein kuuliaisella ja joskus luovuttavallakin äänensävyllä "selvä". On se kyllä ihanaa kun joskus päästään yhteisymmärrykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, olen kyllä todella kiitollinen joka ikisestä odotuspäivästä ja välillä vieläkin iskee ihmetys siitä, että todellakin olemme tässä pisteessä :) Vielä kun saisi vauvelin syliin, mutta pian sekin päivä koittaa.

      Meillä toimii tuo syiden selittäminen jälkikäteen, mutta ei itse tilanteessa. Esim. Neiti S:llä on viime aikoina ollut tapana karkailla sellaisissa paikoissa missä se saattaa olla vaarallista, esim. autotiellä tai parkkipaikoilla ja kerran kun yhden karkureissun jälkeen sattui pipi, sitä vieläkin muistellaan yhdessä ja siinä yhteydessä olen saanut taottua päähän kuinka tärkeää on kuunnella äitiä kun pyydetään pysähtymään. Nyt ehkä se pysähdy-käsky toimiikin sitten hitusen paremmin...

      Onnea yritykseen!

      Poista
  3. Haa, sopimusmenettelyä en olekaan kokeillut oman muksun kanssa. Pitääpä laittaa korvan taakse, jos ei muu auta. Oma tahto nostaa päätä täälläkin ja vaikka se hyvä juttu onkin, niin äitiä välillä väsyttää. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ei ole helppoa se jokapäiväinen tahtojen taistelu! Jonain päivänä se onneksi helpottaa... :)

      Poista
  4. Hei, kommentoin vanhaan postaukseen. Lähipiiriini kuuluu ihan tavallinen poika, joka tykkää pinkistä ja röyhelöistä ja haluaa välillä pukea tarhaan prinsessamekkoja. Perhe ei ole tehnyt tästä numeroa vaan heillä lapset saavat olla sellaisia kuin ovat ja laittaa tarhaan mekon, jos haluavat. Ehkei kannata nähdä vaatteita niin tiukan sukupuolittuneina - lapset voivat yllättää tässäkin suhteessa ja kuitenkin on tärkeää, että lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Isosiskolta peritty kirkasvärinen kesäpaita käy varmaan pojallekin, eikä vauvanvaatteilla lapselle itselleen liene niin väliä muutenkaan... ?

    VastaaPoista