lauantai 26. maaliskuuta 2016

RV36+4: Piinaava viimeinen viikko

Takana on jälleen mielenkiintoisia päiviä. Keskiviikkona alkoi hurja supistusten aalto, sillä olin ehkä järjestänyt itselleni liikaakin menoja. Sektiopäivän sopimisen myötä tuli kiire hankkia tarpeelliset asiat joten pyörin asioilla aamupäivästä asti, kunnes iltapäivällä kauppareissulla eteneminen alkoi tuntui mahdottomalta kun vatsaa kiristeli ihan jatkuvasti. Ja tällä kertaa joukossa oli myös kipeitä supistuksia, ensimmäistä kertaa!

Kotiin selvittyäni vietin loppuillan tiukasti sohvannurkassa miehen määräyksestä, ja jokainen pieni kävelyreissu sai aikaan uusia suppareita. Miehen kanssa aivoihin iskeytyi tähän loppuodotukseen ihka uusi ajatus: "Älä synny vielä, on liian aikaista!" Tuosta päivästä asti olen joutunut ottamaan aika rauhallisesti, sillä kohtu on totisesti muuttunut supistusherkäksi. Lepo ei ole vaikeaa, sillä olen myös ollut ihan järjettömän väsynyt. Liekö syynä fyysiset vaivat vai henkinen rasitus, ehkä molempia.

Pitkäperjantai puolestaan alkoi hermostuneissa tunnelmissa. Herään öisin useita kertoja ja aamukuudelta havahduin siihen, että onpa mahassa rauhallista (ihan kuin sinä yhtenä aamuna). Rupesin silittelemään ja kevyesti töykkimään masua, että saisin elonmerkkejä ja parin potkaisun jälkeen uskalsinkin taas ummistaa silmäni ja nukahtaa reiluksi tunniksi. Iltapäivän puolella otin tunnin torkut ja herättyäni huoli nosti jälleen päätään: miksi vauva ei myllännyt levon aikana kuten yleensä?

Pelon vallassa join lasin mehua ja rupesin tekemään liikelaskentaa. Sain liikkeet täyteen n. 20-25 minuutissa, eli kyllä Taika elossa oli, mutta huoletti kun tavallisesti saan 10 liikettä huomattavasti lyhyemmässä ajassa. Olikohan vauvalla jokin ahdinkotila, mikä näkyi liikkeiden vähyytenä? Napanuora kiertymässä kaulan ympärille tai jotain muuta vastaavaa? Sitten tuli kiire ja lähdin synnärille tarkistuttamaan tilanteen.

Synnärin käyrällä vauva heräsi liikkumaan lähes vanhaan, tuttuun tapaan. Viimeistään lääkärin tekemän ultran jälkeen rauhoituin, kun lääkäri tarkisti virtaukset ja kaikki vaikutti normaalilta. Taas kuulin ne tutut sanat: "Tällä vauvalla on kaikki aivan erinomaisen hyvin". Pakko yrittää luottaa noihin sanoihin. Valitettavasti alan tajuta, että tästä viimeisesti viikosta ennen sektiota on kehittymässä oikein piinaviikkojen huipentuma...hermot ovat pinnassa ja tuntuu hirvittävältä uhkapeliltä, että vauva pitäisi saada pysymään hengissä tuolla sisuksissani kokonaiset 6 päivää! Ei tunnu löytyvän mitään niin mielenkiintoista tekemistä, mikä saisi ajatukset karkaamaan edes hetkeksi muualle vaan elän tätä piinaa 24/7.

18 kommenttia:

  1. Hyvä että sait liikkeet tulemaan ja mielenrauhan vielä synnärillä. Huh, on siellä varmaan jännät paikat kun h-hetki noin lähellä! Pakko sanoa, että ei sulla enää kauaa, 6 päivää menee lopulta nopeasti. Mä tässä just myös tein liikelaskentaa kun tuntu että vauva on ollut tänään aika vaisu. Istun takan ääressä ja laitoin soittorasian soimaan vatsalle niin vauva tekikin äsken paljon liikkeitä onneksi. Mulla on nyt raskausmyrkytysepäily ja sen takia huolettaa enemmän ja pitää tosiaan vointia ja verenpaineita tarkastella tässä. Toistaseks synnärin tarkastuksissa kaikki ollut ok. Huh on tää kyllä jännää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, harmillista tuollainen raskausmyrkytysepäily! Toivottavasti se osoittautuisikin perättömäksi ettei tule ylimääräistä huolta <3

      Poista
  2. Hei, mahtavaa, että sait sektioajan! Mulla oli jäänyt blogien lukeminen taas pariksi päiväksi, joten nyt vasta luin. Toivottavasti viikko vierähtää nopsaa ja saat odottavat hommat hoidettua. Voi kuinka iloinen olen näistä uutisista. Virtuaalihali sinulle! :)

    VastaaPoista
  3. Hengessä mukana ❤.

    VastaaPoista
  4. Viimeiset päivät! Tsemppiä ❤ Käy vaikka joka päivä siellä synnärillä, jos se helpottaa mieltä. Eiköhän ne sielläkin ymmärrä, mikä stressi sulla on menossa. Mutta enää ei ole montaa päivää. Täälläkin ollaan vahvasti hengessä mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti paljon! Kyllä kaikki ovat onneksi olleet tosi ymmärtäväisiä, eikä ole tullut mitään möläytyksiä mistään suunnalta. Onneksi se perjantainen huoli jäi synnärille ja vauva on äidin mielenrauhan avittamiseksi liikkunut sen jälkeen ahkerasti :)

      Poista
  5. Tsemppiä Verona! Ruudun takaa tämä raskaus on mennyt hurjaa vauhtia, vaikka tiedän, että siellä fiilikset on hieman erit ;)

    Ihan kohta tapaat hänet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, totisesti! Voi kun tämän raskauden saisi pian jättää (onnellisesti) taakse...

      Poista
  6. Mukana viimeisissäkin päivissä <3 Kaikki menee hyvin, vain pääparka joutuu koville. Vielä hetkinen ja tapaatte toisenne.

    VastaaPoista
  7. On kyllä piinaavat viimiset päivät siellä menossa, mutta enää muutama päivä ja tyttönen on täällä!

    VastaaPoista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. Voimia, Verona. Olet ollut ajatuksissani.❤ Kaikki menee tällä kertaa hyvin,tiedän sen. Elokuulta asti ollut sellainen kutina. Helmina

    VastaaPoista
  10. Toivottavasti piinapäivät menisi nopeasti ja uskon ja toivon, että perjantaina kaikki sujuu hyvin! Kaikkea hyvää ensi hetkiin vauvanne kanssa <3

    VastaaPoista
  11. Ylihuomenna! Mua jo aivan jännittää, kun toivon kaiken menevän hyvin loppuun asti. ❤ Että todellakin hengessä mukana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan Veeraa. ♡♡♡ Me ollaan täällä rakkaudella tukena.

      Poista
  12. Tsemppiä ja voimia haluan lähettää aivan erityisen paljon! <3

    VastaaPoista
  13. Kiitos kaikista kannustavista kommenteista! Toivon tosiaan, että olette oikeassa ja että tämä raskaus päättyisi pian & tällä kertaa onnellisesti :)

    VastaaPoista