keskiviikko 7. joulukuuta 2011

RV 39+2: Viimeiset (?) masukuvat & Kipeät kylkiluupotkut

Täällä kirjoittelee eräs, joka on ehkä vihdoin oppinut nauttimaan näistä hitaista ja laiskoista päivistä. On kestänyt todella kauan päästä irti siitä kummallisesta ajattelutavasta, että koko ajan pitäisi "tehdä" jotain vaikka tässähän on meneillään koko ajan tämä yksi aika iso juttu: raskaus ;). Minulla on käynyt ihania ystäviä kylässä minua viihdyttämässä ja kertomassa (pyynnöstä) raskausjuttuja, lisäksi olen saanut kivoja tekstiviestejä jossa tarkistellaan vointeja. Ainakaan vielä mitkään kyselyt eivät ole ärsyttäneet, vaan päinvastoin on kiva kun huolehditaan.

Tunnen ihan selvästi, kuinka pikkuneiti tuolla kohdun uumenissa vahvistuu ja kasvaa päivä päivältä. Yksi selvimmistä merkeistä ovat säännöllisesti lisää voimaa saavat potkut, jotka eivät aina niin kovin mieluisilta tunnukaan osuessaan napakasti kylkiluihin. Viime yö meni voihkiessa ja asentoa vaihdellessa kun Sintti monotti aina samaa kohtaa: oikean rinnan alapuolella olevaa kylkiluuta.

Viikonloppuna saatiin myös yksi hyvä osoitus pikkutyypin jämäkästä luonteenlaadusta. Olin juuri rasvaillut mahaa ennen nukkumaanmenoa mikä on jokailtainen rituaali ja jossa Sintti yleensä herää mylläämään. Tämä mylläyssessio alkoi tavallista pontevimmilla potkuilla samaiseen kylkiluuhun ja asetin sievästi nyrkkini aivan kohdun reunalle kyseisen kylkiluun päälle hieman liikkeitä vaimentamaan, mikä vei Sintiltä tilaa ehkä 2-3 cm:n verran reunastapäin. Tämäpä ei sopinut neidille alkuunkaan vaan siitä lähti liikkeelle varsinainen superpotkusarja: POIS-TUO-ÄRSYTTÄVÄ-ESTE-TUOSTA-JA-HETI! Muutaman tällaisen jälkeen hän sai pikkujalkansa kiilattua nyrkkini alle ja niinpä käsi lipesi siitä kokonaan pois. Että semmoinen tapaus tämä meidän tyttö. Varmaan tulee olemaan tosi helppo lapsi, joo-o. ;)

Lopuksi vielä masukuvat viikoilta 38+1 ja 39+1, toivon mukaan viimeiset laatuaan! Sorry huono laatu ja oudot asennot, näköjään onnistuin jopa leikkaamaan viipaleen mahastani pois.

Huomenaamusta olisi aika varattuna neuvolaan, siis se aika jonka alunperin toivoin jäävän käyttämättä. Siellä ei varmaan tule enää mitään uutta...

10 kommenttia:

  1. Kaunis massu :)! Jännää nähdä milloin Sintti putkahtaa, odottelen omaani tulevaksi näillä näppäimillä mutta varsinaisia "merkkejä" ei oikeastaan kyllä ole (la 12.12 täällä myös). Toivon itsekin ettei tämän viikon neuvolaan perjantaina tarvitsisi enää mennä mutta saas nähdä.. :)

    Tsemppiä sinne!

    -Riikka

    VastaaPoista
  2. Monesti oon miettinyt kuinka hassua on, että vielä viimeisinä hetkinä ennen syntymäänsä vauva melskaa masussa minkä kerkiää, mutta synnyttyään on unelias pieni pötkö, joka liikkuu hädin tuskin ollenkaan ;) Oli hassua katsella sitä omaa vuorokauden ikäistä unessa tuhisevaa nyyttiä ja miettiä, että tuoko laiskiainen se muka sai aikaan ne kylkiluita kivistävät monotukset ;)

    VastaaPoista
  3. Mie vissiin oon aikaisemminkin kommentoinu, mutta teen sen nyt uudestaan, et miun silmään tuo siun masu näyttää olevan kyllä vielä aika ylhäällä, joten kyl siihen siun synnyttämiseen voi tovi vielä mennä :D

    VastaaPoista
  4. Minä kanssa Ainon tavoin eppäilen että hetken saat vielä oottaa mutta tokihan tilanne voi muuttua ihan päivässä. Nyt vaan pötköttelyä ja kauniita päiväunia.

    VastaaPoista
  5. Ihana maha :) Voi, sitä ei enää yhtään muista miltä ne potkut tuntuivat!! :( Nopeasti aika kultaa muistot (ja synnytyksestähän on vasta 6 viikkoa!) :D

    Tsemppiä tulevaan synnytykseen! :)

    VastaaPoista
  6. No ei sulla kyllä montaa päivää enää neljäänkymppiin ole. Toivotaan, että vauva päättää tulla ulos ilman että täytyy kovin kauaa odotella. Hieno masu sulla! :)

    VastaaPoista
  7. Moikka vaan pitkästä aikaa. En uskonut ikipäivänä tällaista suustani (näppäimistöstäni)päästävän, mutta nautihan nyt vielä niistä potkuista ja mahan silittelystä, sillä kyllä sitä touhua jää jollain hassulla tavalla kaipaamaan, vaikka muuten raskaus olisikin tuskaisaa aikaa. Vielä monena päivänä synnytyksen jälkeen huomasin taputtelevani mahaani vaikka eihän siellä enää kukaan vastannut. Kummallista tämä elämä. Ja tsemppiä loppumetreille. :)

    VastaaPoista
  8. Ihana vatsa! Tekisi mieli sanoa, että nauti nyt siitä kun vielä voit, mutta eihän sitä vatsaa edes näe kunnolla, kun se on oma - eikä se tunnu niin eksoottiselta itsestä, kun se kasvaa vähitellen... Mutta kuvaa nyt kuitenkin ahkerasti, jotta voit tutkailla vatsaa sitten eri suunnilta jälkikäteen :-). Ja koeta kestää kaikki krempat ja potkut - pian ne ovat ohi! Lämpimiä ajatuksia xxx

    VastaaPoista
  9. höh, mä kirjottelin tänne pitkän pitkän kommentin, mutta onko se kadonnut bittiavaruuteen...??? ilmeisesti. :)

    ihana masu, ota siitä nyt viimeisinä päivinä kaikki irti. ;)

    laitoin sulle uusiksi kutsun osoitteeseen veronasvanity@gmail.com, kurkkaa pelittääkö?

    VastaaPoista
  10. Riikka: On tosiaan jännä nähdä kuinka meille käy, ja kumpi synnyttää ensin :) Muistahan sitten käydä kertomassa! Tsemppiä!

    Jii: Aivan mainio kommentti :D Ja tuo on ihan totta, miten ne sitten muuttuukin niin uneliaiksi, onko se synnytys niin rankka kokemus heillekin vaan ovatkohan he niin tyytyväisiä uudesta rauhallisesta elämästään kun äiti ei koko ajan häiritse heitä kääntyilemällä, nousemalla istumaan jne jne..?

    Aino & Katjusha: Voi voi, tuota en olisi halunnut kuulla...;)

    Evelyn: Kiitos!

    Paukkuliini: Kiitti! Vauvalla olisi vielä muutaman päivän ajan mahdollisuus tulla ennen RV 40 täyttymistä :)

    Sandy: Heii!! Kiva kuulla susta, toivottavasti siellä kotosalla kaikki menee hyvin, ja synnytystarinaa innolla odotellaan :) ja olen aivan varma, että masua tulee ikävä, siitä ei tule epäilystäkään...!

    Tuuli: Kiitos :) Onneksi on tullut otettua noita masukuvia ja mies on iltaisin innostunut kuvaamaan kännykällä videonpätkiä hurjasta muljunnasta. Niissä maha on sen verran härskin näköinen ettei niitä tohdi tänne laittaa mutta ovatpahan tallella.

    Pingu: Kiitos linkistä, tuli perille ja siellähän oli vaikka mitä juttua! Olen innolla odottanut vanhaan blogiin vauvajuttuja enkä tajunnut että olet jo kirjoitellut vaikka mitä Tyypin blogiin...hoh. No mut nyt menen innolla lukemaan :)

    VastaaPoista