tiistai 26. kesäkuuta 2012

Sintin Unikoulu vaihe vaiheelta

Kuten eilen kirjoittelin, meillä on ruvettu pitämään unikoulua koska olemme nukkuneet viime aikoina todella huonosti ja oma jaksaminen kärsi unenpuutteen takia huomattavasti. Ensin luulimme, että tyttö teki edelleen hampaita, mutta niin ei ollutkaan asian laita vaan ilmeisesti erilaiset unihäiriöt jäivät ikään kuin päälle erilaisten motoristen taitojen kehittyessä ja hampaiden tekemisen jäljiltä. Halusimme siis palauttaa hyvät yöunet joita meillä vielä aiemmin harrastettiin ja lisäksi tärkeänä tavoitteena oli opettaa Sintti nukahtamaan yksin. Sitä hän ei ole vielä koskaan osannut, mutta toisaalta aiemmin Sintti oli siihen liian pieni. Nyt kun 6kk:n ikä tuli täyteen, oli mielestäni sopiva ajankohta tällaiselle pehmeähkölle unikoululle.

Olemme noudattaneet unikoulussa tassutus-menetelmää vaikka tyttö ei nukukaan mahallaan enää. Rauhoittaminen onnistui hyvin siten, että käsi laitetaan tytön kaulan viereen rinnalle rauhoittavasti paikalleen. Jos hän ei tästä rauhoittunut, niin sitten siveltiin tukevasti kylkeä ja puolittain selkää pitkin peppuun asti. Välillä myös taputeltiin rytmikkäästi peppua sivusta. Varsinkin alussa piti lisäksi usein ottaa tyttö hetkeksi syliin rauhoittumaan, mutta laskettiin aina heti takaisin kun asettui. Usein pettymys oli kova koska hän huokaisi niin helpottuneesti kun pääsi syliin, sulki heti silmät ja olisi nukahtanut siihen alta minuutissa onnellisena, mutta koskaan ei annettu vaan laskettiin takaisin sänkyyn.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan menettelimme seuraavasti. Kun Sintti osoitti väsymisen merkkejä, hänet laitettiin omaan sänkyynsä pusun kera ja sanottiin jotain sellaista kuten "nuku hyvin", peiteltiin, laitettiin unilelu kainaloon ja tutti suuhun. Sitten poistuttiin huoneesta. Itkun alkaessa kuulosteltiin sen sävyä, ja tarvittaessa mentiin paikalle. Itse silloin toistin edellämainitut toimenpiteet, hyssyttelin tai hymisin lisäksi rauhoittavasti mutta en juurikaan puhunut mitään. Poistuin huoneesta mahdollisimman pian. Usein piti palata jo ovelta takaisin. Missään vaiheessa ei kuitenkaan itketetty yksin paria minuuttia pidempään, se oli meille alusta asti tärkeää. Lisäksi päivällä on annettu tuplasti triplasti huomiota ja hellyyttä kompensaationa aiemmasta mielipahasta.

Haasteena tässä oli se, että Sintti itki usein varsinkin noiden pidempien sessioiden aikana itsensä hikeen ja välillä piti riisua vaatteita ja aukoa ikkunaa. Samoin luonnollisesti itkun sietäminen oli erityisesti aluksi todella vaikeaa, koska kasvatusperiaatteisiimme ei ole kuulunut vauvan itkettäminen. Sain unikouluun paljon apua alkuvuodesta ostamastani kirjasta "Unihiekkaa etsimässä" jonka pariin palasin nyt näiden univaikeuksien myötä, ja nyt se olikin huomattavasti ajankohtaisempi kuin pikkuvauva-aikana.

Tässä ovat järjestyksessä unikoulun "tulokset" per päivä. Sintti nukkuu yleensä 3-4 unet + päälle vielä yöunille nukutus, mutta koska usein hän nukahtaa rinnalle tai myös vaunuihin, ei noiden päivien kohdalla näy yhtä montaa nukutusta. Olen kirjannut vain ne jolloin Sintiltä on edellytetty yksin nukahtamista. Minuuttilukema unien kohdalla tarkoittaa nukuttamiseen käytettyä aikaa per kyseiset unet.

1. päivä
- päiväunet: 45 min (kikatusta ja pelleilyä, Sintti ei selvästikään ensin hoksannut mitä tässä ajetaan takaa vaan piti hommaa hauskana leikkinä. Sitten kun hän todella ymmärsi, että kukaan ei tulekaan nukuttamaan, alkoi kunnon itku)
- päiväunet: 20 min (edelleen aluksi naureskelua)

2. päivä
- päiväunet: 20 min
- yöunet: 55 min (nukahti ensin rinnalle ja heräsi tunnin päästä uudestaan jolloin siirrettiin sänkyyn ja yksinnukuttamisvaihe alkoi. Tämä oli kaikista kamalin vaihe koko unikoulussa ja vieläkin tuntuu pahalta kun muistelen kuinka hysteerisesti Sintti tuolloin itki ja nikotteli. Mutta tässä vaiheessa me teimme vielä väärin, yritimme soveltaa keskenään pistäytymis- ja tassutusmenetelmää mikä ei todellakaan toimi! Kyllä ne menetelmien kehittäjät oikeasti tietävät mitä tekevät eli kannattaa todellakin pitäytyä siinä minkä valitsee.....)

3. päivä
- päiväunet: 45 min (Tässä vaiheessa Sintti selvästi oivalsi, että tämä ei ole enää mikään väliaikainen kokeilu vaan nukutusmenetelmä on tullut jäädäkseen joten protestoi voimakkaasti. Aina kun yritin poistua huoneesta, rupesi itkemään lujaa ja rauhoittui vasta kun tulin luokse ja tassutin. Kahdesti syliinotto.)
- 2. päiväunet: 40 min
- yöunet: 40 min. (Poikkeuksellisesti ei nukahtanut rinnalle. Tämä oli vaikea kerta sillä miehellä meinasi usko loppua ja hänen suustaan kuultiin jopa kommentti: "Tämä tekniikka on ihan syvältä, tämä ei toimi ollenkaan. Mitä jos menen sinne seuraavaksi ja seison hänen vieressään niin kauan että hän nukahtaa"??? Lienee selvääkin selvempää, että minä hoitelin tämän vuoron loppuun ;)

4. pvä
- 1. päiväunet: 35 min (Ei enää kovin epätoivoista itkua, välillä puuhasi omiaan ja itki "kutsuitkua")

5. pvä
- yöunet: 20 min (mökkeilemässä, vieraissa olosuhteissa --> aika hyvin!)

6. pvä
- yöunet: 20 min

7. pvä
- päiväunet: 10 min (Tämä tapahtui ensimmäistä kertaa helposti, mutta toisaalta Sintti oli sinnitellyt hereillä jopa 4h yhteen putkeen eli oli todella väsynyt)

8. pvä
- 1. päiväunet 45 min: nukahti rinnalle mutta heräsi siirrettäessä omaan sänkyynsä ja sitten oli vaikeuksia nukahtaa uudestaan. Epätoivoinen itku alkoi käytännössä aina kun lähdin huoneesta.

Unikoulua on siis pidetty nyt 8 päivää, mutta kuten huomaatte: Sintti ei ole vielä täysinoppinut. Toisaalta en sitä häneltä odotakaan, varsinkin kun haluamme käyttää tällaista vähän pehmeämpää menetelmää. Kuitenkin voin jo nyt sanoa, että tämä tuntuu paljon paljon paremmalta kuin aiempi sylissänukuttaminen josta Sintti yksinkertaisesti kasvoi ulos (hirveä huuto heti kun otti syliin makuuasentoon ja laittoi tutin suuhun) ja menetelmä muuttui kasvamisen myötä meille huonoksi. Tämä on helpottanut ainakin omaa elämääni huomattavasti sillä en enää ole nukuttamisessa 100%:sti kiinni sitä 15-60 minuuttia kuin se yksille unille on vienyt, vaan nyt olen voinut tehdä muutakin siinä välissä kun Sinttiä nukutetaan.

Lisäksi uskon vakaasti, ettei mene kauaa kun tyttö nukahtaa heti kohta kun omaan sänkyynsä pääsee. Nyt ei voi vielä odottaakaan, että puolen vuoden sylissä nukuttamisen jälkeen hän oppisi viikossa nukkumaan itsestään, mutta hiljaa hyvä tulee! Ja mikä ihan parasta: minusta tuntuu, että koko perheen yöunet ovat parantuneet reippaasti ja jatkuva yöheräily on hieman vähentynyt. Eilen tapahtui myös sellainen ihme, että meidän mennessämme makuuhuoneeseen nukkumaan, tyttö heräsi ja alkoi villisti huiskia sängyssään mutta kun emme puuttuneet asiaan, hän nukahti itsestään muutamassa minuutissa. Aiemmin tuollainen olisi ollut aivan ennenkuulumatonta :)

Unikoulu jatkuu tästä eteenpäinkin ja palaan aiheeseen muutaman päivän kuluttua uudestaan! Minkälaisia kokemuksia teillä on?

20 kommenttia:

  1. Meillä toimi apuna itsekseen nukahtamisen opettelussa myös se, että siirryin imettämään juuri ennen unia makuuhuoneesta olohuoneeseen. Eli imetin makuultaan vain keskellä valveillaolojaksoja, ja viimeiset imetykset ennen nukahtamista (niin päivä- kuin yöunille) hoidin istuma-asennossa, johon vauvakaan ei niin helposti nukahtanut - ja jos meinasi nukahtaa, oli helpompi asento hieman "häiritä" takaisin hereille. Mikäli siis imetät makuultaan (varsinkin ennen yöunia), voitte harkita tätäkin keinoa. :)

    Me tosin aloitimme itsekseen nukahtamisen opettelun vielä lempeämmin keinoin, vähän itse muokattuna tassutusmenetelmänä (joskin taputtelu tai vartalon silittely ei ikinä toiminut meillä, pään ja hiusten silittely sen sijaan oli Typyn suosikki) mutta aloitimmekin tuon opettelun hiljaksiin jo 4-5kk ikäisenä, kun Typyn heräily oli pahimmillaan. Siinä kestikin kokonaisuudessaan yli kuukausi, että Typy todella oppi nukahtamaan itsekseen ja ymmärsi että nukuttaminen tullaan aina hoitamaan noin. Tosin pienempiä edistysaskelia tapahtui toki jo nopeammin, niistä saimme voimia jatkaa. Kannattaa siis pysyä "kovana" ja jatkaa valitsemanne menetelmän noudattamista! Kyllä Sintti sen lopulta oppii. Jaksamisia, unikouluasiat - ne lempeimmätkin - ovat aina rankkoja jaksoja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ani! Sitkeaa puuhaa tama selvastikin on, mutta ei auta kun jatkaa karsivallisesti! Valilla Sinttia ottaa selvasti tosi paljon paahan, etta miksi tata hommaa ei vaan voida hoitaa niinkuin ennen, mutta alkaa selvastikin hiljalleen oppia..:)

      Poista
  2. Kokeilimme hetken unikoulua, mutta emme ehtineet edes pitkälle kun löysimme paremman avun. Tyttömme 6,5 kk on hirveä pyörimään, sätkimään eikä osaa rauhoittua sitten millään. Mistä johtui myös nukahtamisvaikeudet ja yöheräilyt. Rajasimme hänelle pinnasänkyyn jämäkillä futontyynyillä hieman hartioita leveämmän alueen. Näin hän ei pääse kääntyilemään ja pieni tila rauhoittaa häntä selvästi. Haluaa aina nukahtaessaan painaa päätään jotain vasten. Hyvin nopeasti tyttömme oppi nukahtamaan yksin sänkyyn ja parin silityksen voimin ja yöheräilyt vähenivät. Eilen nukkui jopa 20.00-06.00 heräämättä ja syömättä :) Ehkä pikkuhiljaa laajennamme sitten hänen aluettaan että oppii lopulta nukkumaan isommassa tilassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika jarkevan kuuloinen konsti! Meillakin on valilla tehty tata, esim. jos nukkuu jossain muualla kuin kotona kun ei ole yhta pienta paikkaa kuin pinnasanky tarjolla. On silla ihan selvasti rauhoittava vaikutus :)

      Poista
  3. Onko teillä unipussi käytössä? Itse tajusin ostaa semmosen vasta pari päivää sitten (poika 8kk) ja viime yönä nukuttiin 20-04 heräämättä kertaakaan! Poika siis yleensä herää viimeistään keskiyöllä ja monta kertaa aamuyöstä. Omaan sänkyyn ollaan totuttu jo aiemmin, mutta huoneessa sai käydä muutaman kerran yöunille nukahtaessa, mutta nyt on poika nukahtanut itsekseen unipussiin tutin ja unilelun kanssa. Joko pussi vaikuttaa tai sitten aika on vaan kypsä:)

    Tsemppiä unikouluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilla ei ole unipussia kaytossa. Joskus silloin pienempana paatin alkaa kayttaa ja tilasinkin sellaisen jostain nettikaupasta, mutta se jai avaamattomana laatikkoon. Sintilla on usein melkoisen kuuma oisin, ja varsinkin nyt kun on kesa, joten raukka tukehtuisi unipussin kanssa :(

      Poista
  4. Meillä on poika nyt 4,5kk ja tuollaista tassuttelua ollaan harrastettu jo jonkin aikaa. Poika nukkuu yöt omassa sängyssään meidän huoneessa ja nukahtaa iltaisin suhteellisen hyvin. Joskus hulinointia (pyörimistä, huitomista, peiton potkiskelua) saattaa kestää tunninkin ennen kuin nukahtaa, mutta yleensä on alle puolessa tunnissa unessa.
    Suurin ongelma on yöheräilyt ja hulinoinnit. Poika ei syö enään öisin, mutta herää pyöriskelemään sänkyynsä eikä osaa nukahtaa uudestaan itsekseen. Tämä on tosi raskasta, koska pahimpina öinä joudun heräämään parin tunnin välein korjaamaan lapsen asentoa paremmaksi, että osaisi sitten jatkaa uniaan.
    Pitäisi minunkin varmaan ostaa se kirja ja aloittaa systemaattinen unikoulu, kunhan pikkuisen tulee ikää lisää.
    Tsemppiä teille kovasti Sintin unikouluun!

    T: Haaveilija (vauvakuumeessa blogista)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Haaveilija, meillakin on nykyaan kerran yossa tuota heraamista ja sitten jaadaankin tunniksi valvomaan. Tuo heiluminen varmasti "auttaa" asiassa eli ei pysty nukahtamaan kun pitaa liikkua niin villisti.

      Mutta tuo kirja on tosi hyva, suosittelen lampimasti kokeilemaan! :)

      Poista
  5. Meidän tyttö on 3kk ja nyt viimeinen kuukausi on ollut ihan unelmaa nukkumisen suhteen! Ysistä kymppiin sylitellään illalla, kymmeneltä siirrytään makuuhuoneeseen viimeiselle imetykselle ja siitä sitten kehtoon. Aina typy herää kun siirrän kehtoon, mutta tutti suussa, harso kädessä ja pupu kainalossa nukahtaa poikkeuksetta yhteentoista mennessä. Siitä sitten nukkuukin seiskaan tai kasiin asti ilman heräilyjä.

    Olisi kai kuitenkin hölmöä olettaa että näin helpolla pääsee tulevaisuudessakin, kunhan niitä hampaita alkaa tulla niin saas nähdä kuinka unien käy. Varmaan myös yöt muuttuu levottomiksi kun typy alkaa kääntyilemään enemmän. Oon jo ajatellut että jos tarvitaan unikoulua, niin tassuttelua kokeillaan ensimmäisenä.

    Toivottavasti teillä helpottaa pian ja Sintti oppii nukahtamaan rauhassa omaan sänkyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi miten hieno unirytmi teilla! :) Meilla on ruvettu nykyaan heraamaan kerran yossa, noin neljan - viiden aikaan ja sitten valvotaankin tunti, mika on aika rasittavaa. Lapi yon nukkuminen olisi aivan loistava juttu...

      Poista
  6. Hiljaa hyvä tulee!
    Ja hyvältä kuulostaa ja vaikuttaa.

    Meillähän ei ole Tyypin nukahtaminen yöunille ollut (muistaakseni) koskaan ongelma, vaan edelleenkin Tyyppi iltaisin vain nostetaan pinnasänkyyn, peitellään, tutti suuhun, nalle kainaloon ja hyvää yötä.
    Mutta meillä heräillään pitkin yötä valitettavan monta kertaa nykyään, eli pitää käydä laittamassa tutti suuhun ja nalle kainaloon. Unipussi vähän houkuttelis, jos se pitäisi jalat paremmin kurissa, mutta katsellaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilla on myos ollut tuota yoherailya mika on tosi raskasta. Toivon, etta tassa on vain joku vaihe menossa kun koko ajan pitaa havahtuilla hereille.

      Poista
  7. Meillä vauva nukahtaa kaikki unet kantoreppuun, josta sitten joko lasken meidän sängylle ja vauva nukkuu vieressäni yöunet tai jos on päivä niin välillä saa nukkua koko päiväunensa repussa ja samalla puuhailen jotain. Yöunille mennessä ennen sänkyyn laittoa "reputan" vauvaa noin tunnin että varmasti nukahtaa. Vauva nukkuu yleensä 22-07, ja välillä 20-04. Päivällä jos on virkeä, niin en edes yritä nukuttaa, vasta sitten kun vauva on väsynyt niin laitan reppuun. Kantoreppu on myös takuuvarma keino meillä rauhoittaa vauva, jos on jostain paha mieli. Vauvallamme on refluksi, ja kantoreppu on siis siksi ollut perheessämme pelastus! http://vauvanihmeellinenmaailma.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, kylla mekin silloin refluksivaivojen aikaan kanniskeltiin kantorepussa ja kieltamatta siita sai hyvan avun! Nykyaan meidan neiti ei niin hirvean mielellaan siina enaa oleile, mutta edelleenkin kylla kaytetaan kanniskelutarkoituksessa.

      Poista
  8. Moikka!

    Täällä yksi blogiasi pitkään seurannut anonyymi :). Kiitos kivasta blogista, olen lukenut sitä alusta asti. Ensin kuumeilun ja hoitojen ohessa (meilläkin icsi) ja nyt olisi meillekin vihdoin sitten vauva tulossa<3. Huomasin vaunuasioita googlettaessani, että linkit ohjasivat tänne. Googlasin nimittäin Teutonian BeYou vaunuja ja ellen nyt väärin ymmärtänyt niin teiltä ne löytyvät? Saisinko hiukan udella, että mitä olet tykännyt niistä ja suosittelisitko niitä talvivauvalle? Lähinnä himoitsen ja toisaalta kauhistelen niitä kääntyviä etupyöriä...ovatko toimineet hyvin muuaallakin kuin ihan priimakunnossa olevalla tiellä? Kyllä on kova pohtiminen vaunuviidakossa, jos jonkinlaista kärryä sitä näemmä tehtaat pukka linjastoiltaan. Yritä siinä sitten valita kun kaikissa on omat houkuttimensa :). Näistä kyseisistä vaunuista tuntuu olevan aika niukalti käyttökokemuksia luettavissa, joten siksi ajattelin vaivata ja kysäistä. Kiitos kovasti jos ehdit vastata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, ja toki voin kertoilla kokemuksiani! On ihan totta, etta BeYou-vaunuista loytyy tosi vahan kokemuksia koska ne ovat sen verran uudet vaunut. Tosin itse olen tykannut niista erittain paljon joten ihmettelen jos eivat kohta ole laajemmassa suosiossa. Talvivaunuina ne ovat erittain hyvat, koska se pehmea koppa joka meilla on kaytossa, on tosi lammin. Ei siis tarvinnut topata vauvaa hullun lailla, koska koppa lammitti itsestaan, ja kesalla puolestaan voi avata paasta tuuletusta etta ei paistu. Kaantyvat etupyorat ovat ihan huippujuttu ja voin suositella! Ne voi halutessaan lukita jos on paljon lunta maassa, ja kerran kun lunta tuli aivan hillittomasti, kaansin vain heittoaisan avulla vaunut toisin pain niin etta isot pyorat tulivat eteen ja hyvin kulki :)

      Samoin mista tykkaan Beyouissa kovasti, on etta ne ovat aika sirot vaunut ja mahtuvat hyvin pieniin tiloihin. Meidan ahtaaseen eteiseen ei kovin isot vaunut olisivatkaan mahtuneet, ja kuulemma joihinkin hisseihinkaan eivat mahdu kaikki vaunut.

      Kaiken kaikkiaan todella laadukkaat vaunut ne ovat ja minusta loistava hankinta. Ainut asia, mika talla hetkella meilla on vahan hakusessa, on kasijarru. Se nimittain meni rikki noin kk sitten enka oikein loyda huoltoa mistaan. Me tilasimme omat vaunumme netista ja ilmeisesti takuuasiat pitaisi hoitaa kyseisen kaupan kanssa, taalla paikalliset liikkeet huoltavat vain heilta ostetut vaunut. Tuo kannattaa siis ottaa huomioon kun tekee kauppoja.

      Kysy toki lisaa jos tulee jotakin mieleen niin koitan vastailla!

      Poista
  9. Moi!

    Minä myös olen seuraillut blogiasi jo jonkun aikaa, ja nyt kun meillä on päästy siihen vaiheeseen, että ehkäisy jätetty pois, alkoi kiinnostaa, että miten sinulla työterveys oli kuvioissa plussan jälkeen? Oliko mitenkään? Minulla on myös erittäin kattava kassa töissä, ja mietin, että voiko sitä mitenkään hyödyntää alkuraskaudessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, koitin mietiskella etta miten tyoterveys oli kuvioissa mutta muistaakseni ei kovin paljoa...Normaalit sairaslomat jne taisin hoitaa siella ja joskus kirjoittelivat tyroksiini-resepteja kilpirauhasen liikatoimintaan mutta muuten ei tainnut olla mitaan erikoista. Luulen, etta paljon riippuu myos tyopaikkasi ja tyoterveyshuollon tekemasta sopimuksesta etta mita se kattaa, kuuluvatko esim ultrat myos mukaan mutta vahan kylla epailen.

      Kassa puolestaan auttoi vahan enemman. Yhden ultrauksen saatoin muistaakseni sielta veloittaa kun ultrantekija ei kirjoittanut laskuun mita kaynti pitaa sisallaan, silla meidan tyopaikan kassasta on rajattu ulos kaikki raskauteen liittyva. Kannattaa tutkailla kassan saantoja.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Hengissa ollaan! Taalla on tapahtunut vahan kaikenlaista, mutta palailen ihan lahipaivina taas postausten kera kunhan ehdin :)

      Poista