Kyllä tässä kuulkaa nyt taisi käydä niin, että meidän PAS ei onnistunut. Sydän pamppaillen olen laskenut kiertopäiviä ja kerkesin jo melkein huokaista helpotuksesta kun eilen tuli täyteen KP 30. Yhtäkkiä sitten varhain tänä aamuna wc-paperiin rupesi piirtymään jotain punaista ja vuoto vaan lisääntyi lisääntymistään.
Lisäksi eilen illalla jossain kumman rohkeudenpuuskassa tein ensimmäisen raskaustestin, ja hieman yllätyin kun siihen piirtyi aika pian vain vahva yksi viiva. Negatiivinen. Olin ehtinyt saada edellisviikon hiljaista varmuutta tämän kaiken onnistumisesta takaisin, mutta testitulos kieltämättä heitti kylmää vettä kasvoille. Ajattelin sitten, että vaihtoehtoja on luonnollisesti olemassa vielä kaksi sillä ehkä testasin vain liian aikaisin (6 päivää) ja suunnittelin tekeväni parin päivän kuluttua toisen.
Nyt mukaan alkaa kuitenkin tulla vuodon lisäksi tuttua kerran kuussa esiintyvää hiljaista jomottelua, joten peli taitaa olla menetetty...
Seuraavan yrityskerta onkin sitten vasta toukokuussa, eli nyt pitäisi jostain kaivaa rutkasti kärsivällisyyttä. Samoin pitäisi totutella ajatukseen, että v. 2013 ei synny meille vauvelia.
Voi kurjuus. Voimia ja tsemppiä siihen seuraavaan kertaan!
VastaaPoistaVoi kurjuuksien kurjuus.
VastaaPoistaMeillä on toiveissa, että 2014 alettais odotella kakkosta, joten ehkä sun ja mun (ja Sandyn, Veeran, MammaMarianin...) sit "pitää" olla taas raskaana samaan aikaan edes vähän aikaa.
Eeeh, saatte kyllä olla raskaana ihan keskenänne! :D Meille ei enempää uhmiksia, kiitos.
PoistaMutta Veronalle kovasti tsemppiä seuraavaan yritykseen. Harmi, ettei nyt tärpännyt. :(
Voi harmi, jaksamista teille! Ehkä teille sitten suodaan se alkuvuoden vauva, toivotaan ainakin kovasti!
VastaaPoistaMinä olen myös jännännyt, että olisiko tästä kierrosta tärpännyt. Kuvotusta ja väsymystä on ollut kaksi viikkoa, mutta tänään on jomottanut alaselkää ja -vatsaa siihen malliin, että se siitä vuoden 2013 vauvasta. Raskautuminen on kyllä yksi psyykkisesti haastavin projekti, kun ei pitäisi toivoa, mutta silti haluaa usko loppuun saakka.
VastaaPoistaTseppiä yritykseen!
Tiina
Minäkin olen jännännyt täällä taustalla puolestasi. Kurjaa, ettei onnistunut tästä yritysestä. Nuo hoitorupeamat ovat henkisesti niin rankkoja... Kovasti peukutuksia jo seuraavan kerran puolesta - kyllä se tilanne tuosta vielä vauvaksi muuttuu :-)
VastaaPoistaVoi harmi, kurja kuulla! Tsemppiä ja jaksamista, kärsivällisyys ei ole minunkaan hyve mutta kyllä siihen tottuu on kun pakko ;). Onneksi raskautuminen on PAS:lla sinulle erittäin todennäköistä kuitenkin. Toiveet toukokuuhun siis :)!
VastaaPoista-Riikka
Ikävä kuulla :( Tsemppiä kovasti ja etenkin rautaisia hermoja :)
VastaaPoista*mun blogini http://aitinaomanlainen.blogspot.fi/ :)