lauantai 7. marraskuuta 2015

RV16+4: Painajaismainen perjantai & Hemmetin hematooma

Eilen päivällä suunnittelin innoissani jotain spesiaalia alkavan viikonlopun kunniaksi. Vähänpä arvasin minkälainen perjantai-ilta meille oli tulossa...

Iltaruoan jälkeen kävin wc:ssä ja yhtäkkiä huomasin paperiin tulevan punaista. Pelästyin ja riensin heti pitkälleni. Hetken kuluttua tunsin, kuinka housuihin lorahti jotain vielä enemmän. Pikkuhousunsuoja oli täyttynyt verestä ja siinä vaiheessa paniikki alkoi nostaa päätään. Hälytin miehen paikalle ja soitin päivystykseen.

Lähdimme heti näytille paikkakuntamme terveyskeskuksen päivystykseen, mutta siellä ei ollut ultraa, pelkästään lääkäri ja doppler, jolla ei saatu sydänääniä kuuluviin. Lääkäri teki sisätutkimuksen ja totesi kohdunkaulan olevan jonkin verran pehmeä. Heti sen jälkeen verta alkoi valua lorottamalla ja tavallinen terveysside täyttyi siinä silmieni edessä verestä. Kauhu ja paniikki! Hän teki lähetteen sairaalan synnärille ja lähdimme heti ajamaan sinne.

Matkalla koin tutut flashbackit, muistelin sitä samaa reilun vuoden takaista ajomatkaa, jolloin autossa oli sama porukka: minä, mies ja Neiti S, ja sama hyytävä tunnelma. Saatoin vain ajatella, kuinka voisin taas kertoa tytölle vauvan kuolemasta. Yritin myös sovittaa sen mahdottomalta tuntuvan ajatuksen mieleeni, että meille ei tulekaan keväällä vauvaa ja kaikki ruusunpunaiset ajatuksen saa nyt haudata (ehkä iäksi).

Synnärillä kätilö mittasi lämmön ja otti esitiedot. Sen jälkeen lääkäriä jouduttiin odottamaan jonkin aikaa. Onneksi kohta minut otettiin sisään (tällä kertaa menin yksin sillä en halunnut Neiti S:n todistavan tätä kohtausta uudestaan pienen elämänsä aikana!) ja lääkäri teki pyynnöstäni ultrauksen ensimmäiseksi. Kuinka ollakaan, näytöllä näkyi sykkivä sydän ja liikahtelevainen pieni tyttömme! Siinä samassa purskahdin hysteeriseen itkuun: kaikki jännitys purkautui noihin hyviin uutisiin.

Valitettavasti huoli ei ollut aiheeton, vaan alakautta ultratessa paljastui, että kalvojen alta äidin puolelta löytyi iso hematooma, n. 5 cm x 1 cm, joka on aiheuttanut verenvuodon. Veri on päässyt ilmeisesti kalvojen välistä vuotamaan emättimen kautta pois. Lääkäri selitti, että hematoomat ovat aika yleisiä, mutta rehellisesti sanottuna tämä on aika iso keskenmenon riski. Verenvuoto tulee jatkumaan nyt parisen viikkoa, kunnes toivon mukaan hiipuu pois. Jos hematooma alkaa uudestaan vuotamaan, on mahdollista että siihen tulee infektio joka usein aiheuttaa lapsivesien menon. Se puolestaan tietysti käynnistää synnytyksen ja näillä viikoilla siitä seuraa automaattisesti keskenmeno....

Sain sairaslomaa, yhdyntä- ja urheilukiellon sekä kehotuksen ylipäätään välttää kaikenlaista fyysistä rasitusta ja ponnistelua. Vuodelepoa ei suositella raskauden aikana veritulppariskin takia. Jos vuoto pahenee, nousee kuume tai tulee kovia kipuja, on lähdettävä uudestaan näytille. Kahden viikon päästä on kontrolliaika.

Olo on väsynyt, tyrmistynyt ja lisäksi olen ihan hemmetin peloissani. En voi menettää tätä lasta! Vaikeuksia on ollut niin paljon tähän lyhyeen raskausaikaan mennessä, että alan tosissani pelätä, ettei tätä lasta saada elävänä syliin saakka. Juuri kun ehdimme olla onnellisia parin viikon ajan.

39 kommenttia:

  1. Voi ei.. toivon totisesti, että hematooman vuoto loppuu eikä sitten enää ilmoittele itsestään. Soisin viikkojen kulua nopeammin, jotta olisitte ns. turvallisilla vesillä.
    Tsemppiä, voimahaleja ja uskoa parempiin päiviin 💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kamalalta tuntuu sekin, että "turvallisiin" viikkoihin on niin pitkä aika. Jos rajana pitää RV26 niin melkein 10 viikkoa...toivon, että kontrollikäynnillä tai viimeistään rakenneultrassa saisi todistaa hematooman katoamista...

      Poista
  2. Ei oo enää todellista! :( <3 Miten voikaan yhdelle kertyä noin paljon huolta... Nyt vaan noudatat ohjeita (vaikka noi on yleisiä, muutamissa blogeissakin vastaavia ollut, kannattaa todellakin välttää rasitusta) ja koitat ajatella että miten paljosta jo tämän raskauden aikana olette selvinneet eikä tuo kaikki varmasti ole turhaa ollut ! Mulla on ainakin tunne siitä että tuon tytön kuuluukin tänne syntyä. <3 8vk vielä ni sitten olisi jo mahdollisuuksia tehdä vauvan eteen enemmän , toivotaan että se ensimmäinen etappi täyttyisi. Täällä ollaan hengessä mukana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Jotenkin olisi tosiaan pystyttävä sulkemaan tuo iso keskenmenon mahdollisuus mielestä pois, ja keskittyä siihen mitä voi tehdä...siinä mielessä kyllä saikku ei auta, että ajatuksilla on tilaa vaeltaa juuri sinne minne ei saisi! Toivottavasti olet oikeassa, ja meidän pienen on tarkoitettu syntyvän tänne elävänä <3

      Poista
  3. Nyt teitä koetellaan liikaa. Toivotaan että vuoto lakkaa ja ensi keväänä tämä on paha muisto vain ja teillä oma pieni nyytti kainalossa. Ajattelen teitä ja pikkuista. ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - toivon todella, että noin tapahtuu!

      Poista
  4. Paljon paljon lämpimiä ja parantavia ajatuksia lähetän! :,(

    VastaaPoista
  5. En voi kuin toivoa teille parasta. Ja uskon, todellakin, että kaikki päättyy hyvin. Kyyneleet silmissä tätä luin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, lohdullista että täällä vielä uskotaan onnelliseen loppuun - kaiken tämän p***n jälkeen. Jospa tässä vielä kävisi hyvin...

      Poista
  6. Kohtaamienne vastoinkäymisten määrä on aivan kohtuuton! Hirveästi voimia, jaksamista ja luottamusta tästä eteenpäin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt taitaa tosiaan olla menossa joku 1,5 vuoden "rökitetään Veronaa"-kausi. Ehkä tästä seuraa vielä 10 vuoden superonni! (hah)

      Mutta kiitos noista sanoista <3

      Poista
  7. Ei voi olla todellista! Eikö nyt olisi jo voinut olla huoletta!

    Kovasti jaksamista ja uskoa hyvään toivotan. Toivotaan, että hematoomasta ei pois vuotamisen jälkeen enää muuta kuulu!

    Halaus, Verona <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kunhan se nyt olisi tullut sieltä kokonaisuudessaan ulos ja häviäisi sen siliän tien...nyt alkaa tuntua tosi pitkältä tämä odotus, kun kontrolliultra on vasta 2vkon päästä!

      Kiitos, Gretel <3

      Poista
  8. Voi ei! Taas kädet ristissä teidän puolesta. Voi kun pikkuinen vain saisi olla turvassa kohdussa. Onneksi, voi onneksi hänellä ei ultrassa ollut hätää.
    Paljon voimia ja kärsivällisyyttä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, noita molempia tarvitaan! Ja todella - heiluva pikkuneiti ultran näytöllä oli maailman paras näky kaiken sen jälkeen <3

      Poista
  9. Voi kauhea!!! :'( <3 Joo ei tällaisia vastoinkäymisiä nyt kaipaa todellakaan kaikkien vaikeuksien jälkeen. Ja nyt kun vauvassa tai sinussa ei ole mitään vikaa, vaan tuollainen inhottava hematooma, joka sinne on jostain syystä huonon tuurin vuoksi tullut :( <3 Ei sitten vuodelepo olisi mahdollinen, jos aloittaisi klexanen? Mulle aloitettiin piikit rv 19, kun murtui jalka. Taisin pistää sitä verenohennusta 5 viikkoa.

    Ihan kauheasti voimia sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa lääkäri määräsi sellaista lääkettä kuin Caprilon, reseptissä lukee "runsaita vuotoja hillitsemään". Kun luen pakkausselostetta, niin pikemminkin tuo kai ehkäisee verenvuotoa. Onko Klexanen tarkoitus siis päinvastainen? Nyt vähän ihmetyttää tuo lääkitys. Voikohan se aiheuttaa sen, että loput siitä hematoomasta jää sinne eikä pääsekään vuotamaan pois? Kamala ajatus.

      Poista
    2. Nii mulla kävi kyllä mielessä jo kirjoittaessani tuota, että onko veren ohentaminen tässä tilanteessa lainkaan järkevää. Mulle se aloitettiin siksi, etten päässyt normaalisti liikkumaan ja sitten vielä raskaus eli kaksinkertainen veritulppariski. Mutta en tosiaan tiedä, että lisäisikö tuo ohennus sun vuotoa. Silloin onnistuisi kai vuodelepo, jos klexanea pistäisi. Lääkäri on kuitenkin varmaan parhaan mahdollisen hoidon sulle miettinyt, mutta aina toki kannattaa kysyä toinen mielipide.

      Toivon niin kauheasti parasta lopputulosta teille <3 Kunpa tuo hematooma jäisi harmittomaksi mutkaksi tässä matkalla.

      Poista
    3. Klexane on veren hyytymistä estävä lääke, eli se lisää vuotoriskiä. Sen vuoksi sitä ei missään nimessä määrätä, kun ei haluta vuodon jatkuvan. Caprilon taas puolestaan ehkäisee vuotoja. Vaikutusmekanismia en muista ulkoa. Sitä käytetään hematoomien hoidossa ja myös synnytytyksen yhteydessä tulevan normaalia runsaamman vuodon hoidossa.

      Hematoomassa oleva veri on jo pois verenkierrosta. Siksipä päättelisin, ettei Caprilon sitä siellä sisällä pidättele. Ehkäisee enemmänkin uuden muodostumista. Ja miksi sitä käytettäisiinkään, jos se lisäisi tulehdusriskiä.

      Hengessä mukana! <3

      Poista
    4. Miehen kanssa myös tuota pohdittiin ja tultiin samaan tulokseen, kuin Riikka oli selostanut. Lääkäri siis varmaan mietti, että se alkuperäinen hematooman aiheuttanut vuoto saataisiin loppumaan ja siksi tuo Caprilon. Mulle jäi vaan epäselväksi kauanko sitä täytyy käyttää, ajattelin että soitan tänään sinne synnärille ja kysyn oliko lääkäri kirjannut siitä mitään koneelle. Toivottavasti vuotelu tosiaan loppuu ettei se hematooma vaan paisu ja kasva! :O

      Kiitos kun jaksatte olla hengessä mukana näissä paniikki-pohdinnoissa ja selventää asioita :) <3

      Poista
  10. Voi kurja mitä uutisia! :( Muistan tuon pelon niin selvästi. Toisessa raskaudessa (luomuihme) minulla oli verenvuotoa rv 12-20 juurikin hematooman vuoksi. Juoksin hysteerisenä yksityisellä kun vähän väliä verta tuli lorottomalla. Kotona tepastelin sairauslomalla, mitään raskasta ei saanut (saati uskaltanut) tehdä. Sitten hematooma hävisi ja pääsin hetkeksi töihin kunnes supistukset alkoivat... Mutta kaikesta huolimatta terve poika on sylissä tälläkin hetkellä. Tsemppiä ja voimia!

    Vihervaara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kamala, voin kuvitella miten piinaavaa tuo on ollut, kun sitä on jatkunut noin kauan. Juuri tässä itsekin mietin, että mitenkähän tämän työnteon kanssa nyt käy...Olin ajatellut jäädä muutenkin varhennetulle ja pitää etukäteen vähän lomia, jos annetaan. Saapa nähdä joutuuko tässä jatkamaan saikkua, mutta toisaalta jos se raskauden jatkumista edesauttaa niin ehdottomasti jatkan lepäilyä!

      Poista
  11. Voi Verona ei ole todellista :'( Teitä koetellaan nyt aivan liikaa, toivon todella että koettelemukset olisivat teidän kohdalla jo loppuneet. Peukut ovat pystyssä onnellisen lopun puolesta <3

    VastaaPoista
  12. On kyllä niin epäreilua, että vielä tuollaistakin huolta teille tuli. On se kyllä kumma, kun ikäviä asioita kasaantuu samojen ihmisten kannettavaksi. Olen ihan samaa mieltä kanssasi, että et voi menettää tuota lasta! Tsemppiä hurjasti! Pidän peukut ja varpaat pystyssä, että kaikki menisi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, näitä vastoinkäymisiä vaan tulee ja tulee. Mistä niitä oikein riittääkin? Pakko vaan koittaa uskoa, että raskaus jatkuisi ja kantaisi onnelliseen loppuun saakka! Kiitos tsempeistä :)

      Poista
  13. En osaa sanoa, kuin voimia <3 Ja enkeleitä matkaan, että kaikki kuitenkin menee hyvin !

    VastaaPoista
  14. Voi ei :( Onneksi pienellä ei kuitenkaan juuri nyt ole hätää ja on kunnossa. Huoli on ihan varmasti valtava. Lähetän teille hirmuisesti tsemppiä ja lämpimiä ajatuksia! ❤️❤️

    VastaaPoista
  15. Enkeleitä matkaan, muistan teitä!

    VastaaPoista
  16. Hurja tilanne teillä! Toivon niin, että hematooma katoisi, ja saisitte olla huoletta jälleen. Ihmettelen hiukan tuota, ettei vuodelepoa suositella. Voisikohan tosiaan Klexanea aloitella, ja olla vaan koivet kohti kattoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa aiempana ketjussa keskusteltiin jo tästä. Lääkäri määräsi lääkettä nimeltä Caprilon ilmeisesti tyrehdyttämään hematooman aiheuttanutta vuotoa. Toivottavasti se riittää + tämä ahkera lepäily! :)

      Poista
  17. Voi kyllä teitä koetellaan!! Mutta tämä tyttönen on ollut niin sitkeä sissi tähän asti, että kyllä hän on päättänyt tulla teidän syliin...<3 Voimia!

    VastaaPoista
  18. Voi ei! On teillä kyllä ollut rankkoja aikoja.. Älä vaivu epätoivoon. Muista että pikkuinen on joka päivä isompi, vahvempi ja valmiimpi selviytymään tässä maailmassa <3 Jokainen päivä on voitto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on...pitää laskea päiviä ja viikkoja, ja toivoa, että hiljalleen tilanne kohenee. Viikkoon 26 on vain niin hurjan pitkä matka!

      Poista