keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Kovvoo Hommoo

Enpä aiemmin ajatellut puhuvani julkisesti petipuuhista, mutta tämä postaus kertoo juuri siitä ;) Tällä hetkellä tuntuu nimittäin siltä, että ainut konsti vaikuttaa yhtään mihinkään tässä vauvaprojektissa, kun nuo ovulaatiotestitkään eivät tässä kierrossa auttaneet mitään, on koittaa heiluttaa peittoa mahdollisimman aktiivisesti.

Olemme miehen kanssa molemmat välillä naureskelleet, että tämähän käy jo ihan työstä! Varsinkin kun näin häiden alla mennään kalenteri kourassa paikasta toiseen pää kolmantena jalkana, ei ylimääräistä vapaa-aikaa juuri ole. Niinpä olemme melkein joutuneet sopimaan milloin ja mihin aikaan sitä vauvantekoa harrastetaan, hihhih. Mieskin tuumasi, että kuvittele jos tätä joutuisi jatkamaan samaa tahtia jopa vuoden tai pari! :D :D niin että mikä spontaanisuus ja yllätyksellisyys...

Kun kerran aloitin, niin kerrottakoon, että meidän tahti on kerran kahdessa päivässä. Laskeskelin, että se on sellainen sopiva kompromissiaika että sen ei pitäisi heikentää miehen tuotoksen laatua mutta siittiöt kuitenkin pärjäisivät siellä sisuksissani ihan mukavasti väliajan. Periaatteessa siis yritys on maksimoitu koko ajan. Parin viikon päästä pitäisi selvitä tepsikö se vai ei! Kohtahan sitä ollaan honeymoonilla ja olisihan se tietysti ihan kiva kertoa esikoiselle, että sait muuten alkusi häämatkalla :)

3 kommenttia:

  1. Hih hih, työstähän tuo käy.

    Meilläkin mies on selkeästi aiempaa enempi nyt heiluttelemassa peittoa ja tahti on sama kuin teillä: kerran kahteen päivään... ;) Koskas lähdette häämatkalle ja pakko kysyä että minne?

    Me oltiin 3 vko:a Balilla kesä-heinäkuun vaihteessa.

    VastaaPoista
  2. Juuri kirjoittelin omaan blogiini, että joka toinen päivä on myös meidän taktiikka tässä kierrossa. Me meinataan vaan olla niin nuutuneita iltaisin, mutta eiköhän sitä lopulta nyt sen verran jaksa ;)

    Tsemppiä Verona ja Pinkki Pingviini!

    VastaaPoista
  3. Pinkki Pingviini: Juu, näin se vaan on :) Me lähdetään hetikohta häiden jälkeen häämatkalle ja se suuntautuu tuonne Pohjois-Amerikan mantereelle...vähän reilut kaksi viikkoa ollaan reissussa. Ihanaa, en jaksa odottaa!

    Ulrika: sepä se, itse olen viime vuosina jotenkin kummasti muuttunut iltauniseksi ja "aktiivi-iltoina" pitää oikein muistuttaa itseään että nyt ei sitten torkuta ;) Mutta eipä tämä nyt siitä ikävimmästä päästä ajanviettotapoja ole, hih.

    Tsemppiä myös teille molemmille!

    VastaaPoista