sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Pohjaton suru

Olen lukenut kommenttejanne ja itkenyt. Kiitos kaikista lämpimistä sanoista, saan niistä tämän surun keskellä valtavasti voimaa.

Päällimmäisin tunne on pohjaton suru ja tyhjyys. Mietin, että miten koko maailma vaan jatkaa entisellään kun taas meidän maailmamme on pysähtynyt? Kuinka aurinko voi paistaa noin lämpimästi ja kauniisti, kun meidän sielumme on täynnä pelkkää myrskyä ja sadetta?

Vaikeinta juuri nyt on tämä loputon odottaminen. Takana on jo 4 Cytotecia eikä yhtään mitään edistystä synnytyksen suhteen. Haluan vain päästä ottamaan pienen poikamme syliin ja hyvästelemään hänet. Sen jälkeen kotiin ja yrittämään toipumista, jos se millään tavalla on mahdollista...

Rakas poikamme tulee kuitenkin aina elämään sydämessämme, vaikka ei koskaan kotiin päässytkään.

14 kommenttia:

  1. Et ole ikiunessa, et ole poissa,
    olet tuhat tuulta puistikossa,
    olet valon välke aallokossa,
    olet timantti hankien loistossa.
    Et jättänyt meitä, et ole vaiti,
    olet lintujen laulu taivaalla,
    olet kuiskaus viljapellolla,
    olet henkäys rakkaasi poskella.

    Paljon jaksamisia koko perheelle ja tulevaan. Olet ajatuksissani! <3

    VastaaPoista
  2. Koettakaa jaksaa. On vaikea sanoa mitään mikä lohduttaisi, mutta lähetän paljon voimia sinne!

    VastaaPoista
  3. Paljon voimia teille toivoen! Lämpimin halauksin,

    VastaaPoista
  4. Lennä, lennä, leppäkerttu
    Lennä, lennä, leppäkerttu,
    ison kiven juureen.
    Lennä leikkikedon kautta
    unipuuhuun suureen.

    Kulta-kultalehden alla
    äiti puuron keittää.
    Unituutu leppäkertun
    lämpimästi peittää.

    Laula, laula, unilintu,
    tuoksu, tuomenterttu.
    Nuku, punapaitulainen,
    pikku leppäkerttu.

    VastaaPoista
  5. Paljon voimia suruunne <3 Ei löydy sanoja mitä sanoisi. Kukaan ei pitäisi joutua kokemaan tuollaista :'(

    VastaaPoista
  6. Olet ollut ajatuksissani koko päivän.

    VastaaPoista
  7. Ikimuistoisia hetkiä rakkaan poikanne kanssa! En tiedä onko tämä korrektia, mutta surusta huolimatta iloitsen siitä, että saatte hänet syliinne - pieni kaunis täydellinen poikanne!

    VastaaPoista
  8. Olen lukenut eilisen postauksesi hyvin monta kertaa, ja edelleen vetää ihan sanattomaksi. Voimia sinulle ja koko perheellesi, tuntuu todella valtavan pahalta teidän puolestanne.

    t. anonyymi, joka on seuraillut mukana neiti S:n odotuksen odotuksesta lähtien

    VastaaPoista
  9. Voimia suureen suruunne. Sanat eivät riitä kertomaan, kuinka pahoillani olen puolestanne <3 t: pitkään blogiasi seurannut, 1v7kk ja 2kk lasten äiti

    VastaaPoista
  10. Aivan tosi hurjan paljon voimia koko perheelle. Olen miettinyt teitä koko päivän, vaikkemme tunnekkaan. En oikein löydy sanoja :( t: neljän pienen äiti

    VastaaPoista
  11. En tunne teitä, mutta useamman kerran päivässä on tullut ahdistava olo rintaan teidän puolesta. Tällaiseen ei vaan ole sanoja.
    Voimia ja pahimman vaiheen yli kantavia enkeleitä teille toivon. Poikanne muisto elää teissä ja joskus vielä aurinkokin lämmittää teitä. Halaus!

    VastaaPoista
  12. Kumpa pääsisit ihan pian synnyttämään, sitten viettämään ikimuistettavia hetkiä ihanan pienen poikasi kanssa, ja kumpa aika sitten vielä lentäisi pahimman vaiheen yli nopeasti... On melkein mahdoton sanoa mitään aidosti lohduttavaa, mutta sen haluan sanoa, ettet ole yksin surussa - meitä on iso joukko jakamassa ahdistusta ja toivomassa teille kaikkea parasta. Halaus ja paljon voimia!

    VastaaPoista
  13. Voi, olen täysin sanaton tämän aivan hirvittävän raastavan, ahdistavan ja mykistävän surun edessä. Olen niin pahoillani, koko sydämestäni. Kenenkään ei pitäisi joutua tällaisen surun kanssa kasvokkain. Voimia teille, pitäkää toisinanne kädestä kiinni, te kaikki kolme. Yhdessä olette ehjemmät. <3

    VastaaPoista
  14. Mä en myöskään tunne teitä, eksyin unikoulun merkeissä tänne. Hirvittävä, hirvittävä asia on teille tapahtunut, toivoisin että osaisin jotenkin lohduttaa, koko sydämestäni. Olette ajatuksissa.. Onneksi teillä on toisenne!

    VastaaPoista