Eka neuvolakäynti takana

Tänään on sitten käyty neuvolassa. Hassulta tuntui mennä sinne kaikkien niiden lastenlelujen ja raskaana olevien äitien ja pikkunaperoiden keskelle :) Ensimmäinen ajatus oli, että "Minä täällä, häh?" ja heti perään toinen "Vihdoinkin, jihuu!".

Neuvolantäti ei ollut aivan niin empaattinen ja lämminhenkinen tyyppi, kuin olin etukäteen toivonut. Aluksi epäilin, että meillä ei tule synkkaamaan kovin hyvin, sillä hän vaikutti todella kiireiseltä ja poissaolevalta. Tuli melkein sellainen tunne, että menin sinne häntä häiritsemään, mutta toisaalta heillä taisi olla meneillään aika vauhdikas maanantaiaamu. Siitä kun lähdettiin sitten perustietoja kirjailemaan ja jutustelemaan, niin ihan mukavastihan se käynti loppujen lopuksi sujui. Sain vinon pinon esitteitä ja erilaisia neuvoja. Mm. käyttämäni Multivitat kehotettiin korvaamaan Multivitan raskaus- ja imetysversioon, jonka käyn varmaan heti huomenissa ostamassa.

Pissatestit annettiin ja vertakin otettiin, onneksi en tiennyt sitä etukäteen sillä olisin saattanut alkaa hieman panikoida! Kuvittelin alkuperäisen puhelinkeskustelun perusteella, että kaikki ne tehdään lähetteillä jossain muualla, mutta vähänpä tiesin :)

Heti tuli eteen päätöksen tarve siitä, että haluammeko verikokeen ja niskapoimu-ultran mahdollisen kehitysvamman selvittämiseksi. Ajat sitä varten jo varattiin, mutta saan kuulemma perua ne jos päätänkin, etten halua kyseisiin testeihin mennä sillä ne ovat vapaaehtoisia. Neuvolareissun jälkeen soitin miehelle kuulumiset, että miten käynti meni ja sen samaisen puhelinkeskustelun aikana päätimme, että kyllä niihin testeihin mennään. Jos tulee niiden jälkeen jotain päätettävää, niin hoidetaan se sitten aikanaan.

Sain myöskin sen vinkkaamanne Vau.fi:n vauvanodotus-kirjasen, jota olen tässä töiden jälkeen lueskellut. Se on aivan loistava opus, mutta en oikein vielä tiedä, että täyttääkö se kaipaamani päiväkirjan mentävän aukon, sillä kirjoitustilaa on tosi vähän. Meidän paikallisen kirjakaupan kautta olisi mahdollista tilata Tytin suosittelemaa kirjaa nimeltä "Yhteinen odotus" ja toimitusaika on noin viikon verran. Pitänee vielä miettiä asiaa..!

Ai niin, ja dopplerilla koitettiin kaivaa sydänääniä esiin vaikka viikkoja onkin kasassa vasta yhdeksän. Hoitaja oli sitä mieltä, että kun olen niin hoikka, niin saatamme hyvinkin kuulla pienen sydämen jumputuksen. Mutta arvannette varmaan, että kun minulla on se taaksepäin kallistunut kohtu ja vauva lymyää siellä aivan takana ja alhaalla, ettei se oikein onnistunut. Aina silloin tällöin tuli jotain kuuluviin, jota me molemmat epäilimme sydämensykkeeksi, mutta heti perään se karkasi. Ensi kerralla sitten :)

Ja argh, painoa oli tullut lisää jo 2 kiloa! Mutta mitä muuta voi odottaakaan kun on rekkamiehen ruokahalu ja liikuntaa tällä hetkellä pyöreät nolla. Siitä muistuikin mieleeni, että minullahan on taas nälkä...Eikun syömään!