maanantai 9. toukokuuta 2011

Eka neuvolakäynti takana

Tänään on sitten käyty neuvolassa. Hassulta tuntui mennä sinne kaikkien niiden lastenlelujen ja raskaana olevien äitien ja pikkunaperoiden keskelle :) Ensimmäinen ajatus oli, että "Minä täällä, häh?" ja heti perään toinen "Vihdoinkin, jihuu!".

Neuvolantäti ei ollut aivan niin empaattinen ja lämminhenkinen tyyppi, kuin olin etukäteen toivonut. Aluksi epäilin, että meillä ei tule synkkaamaan kovin hyvin, sillä hän vaikutti todella kiireiseltä ja poissaolevalta. Tuli melkein sellainen tunne, että menin sinne häntä häiritsemään, mutta toisaalta heillä taisi olla meneillään aika vauhdikas maanantaiaamu. Siitä kun lähdettiin sitten perustietoja kirjailemaan ja jutustelemaan, niin ihan mukavastihan se käynti loppujen lopuksi sujui. Sain vinon pinon esitteitä ja erilaisia neuvoja. Mm. käyttämäni Multivitat kehotettiin korvaamaan Multivitan raskaus- ja imetysversioon, jonka käyn varmaan heti huomenissa ostamassa.

Pissatestit annettiin ja vertakin otettiin, onneksi en tiennyt sitä etukäteen sillä olisin saattanut alkaa hieman panikoida! Kuvittelin alkuperäisen puhelinkeskustelun perusteella, että kaikki ne tehdään lähetteillä jossain muualla, mutta vähänpä tiesin :)

Heti tuli eteen päätöksen tarve siitä, että haluammeko verikokeen ja niskapoimu-ultran mahdollisen kehitysvamman selvittämiseksi. Ajat sitä varten jo varattiin, mutta saan kuulemma perua ne jos päätänkin, etten halua kyseisiin testeihin mennä sillä ne ovat vapaaehtoisia. Neuvolareissun jälkeen soitin miehelle kuulumiset, että miten käynti meni ja sen samaisen puhelinkeskustelun aikana päätimme, että kyllä niihin testeihin mennään. Jos tulee niiden jälkeen jotain päätettävää, niin hoidetaan se sitten aikanaan.

Sain myöskin sen vinkkaamanne Vau.fi:n vauvanodotus-kirjasen, jota olen tässä töiden jälkeen lueskellut. Se on aivan loistava opus, mutta en oikein vielä tiedä, että täyttääkö se kaipaamani päiväkirjan mentävän aukon, sillä kirjoitustilaa on tosi vähän. Meidän paikallisen kirjakaupan kautta olisi mahdollista tilata Tytin suosittelemaa kirjaa nimeltä "Yhteinen odotus" ja toimitusaika on noin viikon verran. Pitänee vielä miettiä asiaa..!

Ai niin, ja dopplerilla koitettiin kaivaa sydänääniä esiin vaikka viikkoja onkin kasassa vasta yhdeksän. Hoitaja oli sitä mieltä, että kun olen niin hoikka, niin saatamme hyvinkin kuulla pienen sydämen jumputuksen. Mutta arvannette varmaan, että kun minulla on se taaksepäin kallistunut kohtu ja vauva lymyää siellä aivan takana ja alhaalla, ettei se oikein onnistunut. Aina silloin tällöin tuli jotain kuuluviin, jota me molemmat epäilimme sydämensykkeeksi, mutta heti perään se karkasi. Ensi kerralla sitten :)

Ja argh, painoa oli tullut lisää jo 2 kiloa! Mutta mitä muuta voi odottaakaan kun on rekkamiehen ruokahalu ja liikuntaa tällä hetkellä pyöreät nolla. Siitä muistuikin mieleeni, että minullahan on taas nälkä...Eikun syömään!

7 kommenttia:

  1. Hyvä, että neuvolan täti olikin mukava!
    Sillä on kuitenkin merkitystä, jos ei nyt raskausaikana, mutta sitten jos jotain kysyttävää tulee kun vauva on syntynyt. Mukava kuulla et meni mukavasti kaikki!

    VastaaPoista
  2. Ihania kuulumisia :) Meillä on eka neuvola parin viikon päästä ja ainakin puhelimessa neuvolan täti vaikutti tosi kivalle. Mulla on tunne että se on kovinkin tärkee juttu, kun kaikki on niin uutta ja ihmeellistä. Ehkäpä sillä teidän tädillä oli vaan perinteinen maanantaifiilis ja siitä kuoriutuu kiva tätsä :)

    VastaaPoista
  3. Voi miten ihanaa Verona :) Aurinkoista kevään jatkoa!

    VastaaPoista
  4. Minulla on ollut samoja fiiliksiä kätilöistä ja tädeistä, mutta olen järkeillyt, että työtäänhän he vain tekevät, eikä jokaisen kohdalla mitään fanfaareja soiteta ;)...

    Älähän huoli, minäkin olen hoikka ja silti sydänäänien saaminen doppleriin oli välillä tosi hankalaa, vielä noin 14 vkollakin. Kyllähän ne sieltä löytyi- mutta vinkkinä ole tarkkana kohtuvirtausten kanssa, nekin ovat välillä niin kovia ja rytmikkäitä. Ennekuin oikea laukkaääni on eetterissä ekan kerran, virtaukset voi helposti sekoittaa.. siis minä ainakin ;).

    Ja vielä yksi yhdistävä asia pitää mainita; minä olen nyt siis viikolla 24 ja kiloja jo 8, ja painonnousu vilkkainta heti alusta ... Rekkamiesosastolta moi!

    Vilho ja rv 23+3

    VastaaPoista
  5. Tässä olis tosi hyvä vinkki raskausajan kirjaseksi/päiväkirjaksi. Eli Anne Geddesin äidin oma kirja :) aivan mahtava, itse sain sen lahjaksi raskauden alussa ja siinä on ihan kaikkea kirjeistä lapselle kuin omista ajatuksista elämästä ja elämän neuvoja (: sukupuutakin pääsee hieman rustaamaan :)
    http://www.bookplus.fi/kirjat/geddes%2c_anne/%C3%A4idin_oma_kirja-7644907?gclid=COO-z4GP3agCFc4e3wodWCbZ-Q siinä ainakin yksi linkki mistä sen voi tilata :)

    VastaaPoista
  6. ihana toi Annen kirja, alkoi houkuttaa itseäkin. :)
    meillä ei paino nouse, ennemmin laskee ja multa otetaan veri- ym kokeet vasta ens vko:lla ekan ultran yhteydessä. Mukavaa, että löysitte yhteisen sävelen! Itse koen jotenkin niin, että jahka tähän tätiin voimakkaasti turvaudun seuraavan vuoden aikana, niin kyllä se yhteinen sävel vaan on tärkeä tekijä.

    Uskomatonta, jotenkin just tajusin, että raskaanahan täällä(kin) ollaan... Eilisillan väsymys tosin osuvasti jälleen muistutti siitä. ;)

    VastaaPoista
  7. Riina: niinpä :)

    Mammamarian: kyllä se täti sitten loppujen lopuksi oli ihan kiva :)

    Tuulari: kiitos ja sitä samaa myös sinulle!

    Vilho: haha, sitä itsekin ajattelin. Itse sitä menee neuvolaan ihan innosta piukeana ja hoitsu ajattelee, että tuossa taas yksi uusi potilas, nothing special :) Ja siellä ollaan jo pitkällä! Ehkä minäkin seuraan sitten kiloissa sinun jalanjälkiäsi ;)

    Susilapsi: kiitos vinkistä, ihana kirja!

    Pingu: Ai paino laskee? Olethan muistanut syödä :) Tosin tuo on ilmeisesti aika tavallista jos voi alkuraskaudessa pahoin. Toivottavasti olotilat paranee pian!

    VastaaPoista