Pari postausta aiemmin pari anonyymia tuolla kommenttiboksissa urputtivat, kuinka viitsin märistä täällä blogissani ja olla muka niin pettynyt kun en tässä lyhyessä 4 kk:n ajassa ole tullut raskaaksi. Tässä julkaisen teidän kaikkien lukijoiden iloksi RESEPTIN miten tähän tilanteeseen tullaan:
1) Aletaan ajattelemaan n. 23-25-vuotiaana, että olisipa mukava saada oma perhe ja omia pikku temmeltäjiä
2) Ryhdytään hiljalleen katsastelemaan sopivaa miestä, kenen kanssa huvittaisi pyöräyttää pari yhteistä mukulaa ja vaihtaa kakkavaippoja
3) Odotetaan 5-7 vuotta ja haaveillaan asiasta salaa, kunnes vihdoin tavataan nykyinen mies joka saa sukat vipattamaan jalassa
4) Lyödään hynttyyt yhteen (ja haaveillaan salaa)
5) Odotetaan kosintaa (ja haaveillaan salaa)
6) Päätetään mennä naimisiin ja "tehdä" vauva vasta papin aamenen jälkeen
7) Yritetään vaimentaa vauvakuumetta
8) Annetaan vauvakuumeelle periksi ja otetaan varaslähtö 3 kk:tta ennen häitä
9) kärvistellään ja jahdataan sitä pakoilevaa haikaran käppänää
Ja tadaa, soppa on valmis! Kymmenen vuotta sitä onkin kohta keitelty :)
Minkäslaista soppaa lukijoiden kattiloista löytyy?
Täällä on keitelty ihan samalla reseptillä! :-) No, ihan skidisti eri mausteilla eli 23 veenä oli kyllä jo yks mies kiikarissa kenen kanssa olis voinu perheen perustaa, mutta päätin sitten kuitenkin lähteä maailmalle.
VastaaPoistaJoskus vuosien varrella oon kyllä miettinyt, että miten erilainen soppa olisi tullut, jos silloin olisin alkanut perhettä perustamaan. Mitään en kadu, päivääkään en vaihtaisi pois. En olisi tänä päivänä tämä ihminen kuin tänään olen, jos elämä olisi mennyt toisin.
Mutta nyt on soppa hautunut tarpeeks pitkään, olis jo pikkuhiljaa ruoka-aika!
Tsemppiä toivottelen vauvakuumesopan keskelle! Itse ymmärrän tunteitasi täysin ja olen ollut tuossa samassa jamassa ajatusteni kanssa jo heti vauvanyrityksen alkuvaiheessa (meillä tosin ennen varsinaista yritystä takana oli yli vuoden jatkunut venäläinen ruletti, kun ehkäisymenetelmänä oli ollut varmat päivät). Nyt jopa ajattelen, että tavallaan silloin yrityksen alkuvaiheessa oli vaikeampi pysyä nahoissaan kuin nykyisin. Silloin sitä lapsettomuutta vaan pelkäsi niin paljon, pelkäsi että se nakki napsahtaa omalle kohdalle. Nyt kun ihan oikeasti alkaa olemaan virallisten kriteerienkin mukaan lapseton, sitä on tietyllä tavalla tyytynyt kohtaloonsa. Ei se elämä tämän asian suhteen helppoa tietenkään ole nytkään, tottakai tietyllä tavalla rankempaa kuin ennen.
VastaaPoistaTsemppiä! Kyllä se plussa vielä joku päivä tulee :) Meillä 6v tyttö, ilman ehkäisyä oltu 5v josta tuloksena yksi kohdunulkoinen raskaus. Nyt hiljalleen ollaan käynnistelemässä tutkimuksia, että missä vika. Täydellä tohinalla varmaan ensivuoden aikana ellei sitten tule ylläriplussaa.
VastaaPoistaOi ei, v-mäisiä anonyymejä jo tämän aiheenkin blogeissa?? :O Ihmeeellistä. Eiköhän se ole jokaisen oma asia mistä kirjoittaa ja näistä aiheista kirjoittaminenhan on mitä parhainta vertaistukea muille! Varsinkin noinkin positiivisella otteella kuin sinä kirjoitat! :) Mitään märinää ole.... ja mitä sitten jos joskus olikin! :)
VastaaPoistaoho, siis viimeinen lause: "jos joskus olisikin" :D
VastaaPoistaYmmärrän täysin sun vauvakuumetta, koska sitä poden itsekin ja vauva on yrityksen alla, mutta eikö tuo oo aikuselta (30+?) ihmiseltä aika naurettavaa ja sairasta testailla joka viikko raskautta? Kroppa on hyvä huijaamaan oireilla jos jotain oikein kovasti toivoo ja itellä esim. terolut aiheuttaa raskausoireita. Ja se, että jos oisitki raskaana esim. 1-2 viikolla, ei pari lasia viiniä haittaa mitään. Niin kauan ku vauvasta ei tiedä, sitä ei voi vahingoittaa. Ahdistut vaan ite turhaan tosta jatkuvasta testailusta. Kannattaa vaan malttaa oottaa tuleeko menkkoja vai ei.
VastaaPoistaTuulari: näinhän se menee, omien päätösten takana on seisottava mutta todennäköisesti se mikä on tapahtuakseen, tapahtuu kuitenkin jossain vaiheessa! Itsekin olen tyytyväinen siihen miten elämä on mennyt, mutta tiedostan että se on ollut omiaan kasvattamaan & voimistamaan tätä vauvakuumetta :D
VastaaPoistaSissi: Hyvä pointti, kuinka kauan sitä jaksaa olla "sata lasissa"? Jossain vaiheessa tuntemustenkin täytyy vähän tasoittua. Silti toivoisi, ettei tarvitsisi vaan voisi jatkaa luontevasti sinne raskausajan odotuksiin. Toivon teille kovasti onnistumista!
Haaveilija: Ihanaa, että teillä on oma lapsi mutta on varmasti ollut rankkaa odottaa toista noin pitkään. Onnea tutkimuksiin ja toivottavasti sieltä kautta löytyisi pikainen apu!
Mahansa Vanki: kiitoksia! Pikku huumori siellä täällä itseironialla höystettynä tekee kummia fiiliksille ;) Niitä nillittäjiä vaan taitaa löytyä joka elämän osa-alueelta joten miksipä ei myös vauvablogeista, valitettavaa kyllä...En silti jaksa lakata ihmettelemästä miten joku katsoo voivansa arvostella näin henkilökohtaista asiaa.
Noora: Tulitkohan itse lukeneeksi kommenttiasi läpi ennen "Lähetä"-napin painamista? Minusta on aika loukkaavaa tulla arvostelemaan toisen tapaa yrittää vauvaa sanoilla "naurettava & sairas". Tein viimeisimmän testin koska menkat olivat myöhässä ja olo erilaisempi kuin koskaan ennen. Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä ja jos tuolta tuntuu jatkossakin, niin tulen varmasti tarkistamaan olenko raskaana vai en. Tämä on minun tapani toimia tässä tilanteessa.
Hmmm... Mihinköhän kategoriaan luetaan sitten mun tapa yrittää vauvaa, kun olen tehnyt usein raskaustestin kahteen otteeseen, ENNENKUIN menkat on ollut myöhässä... :) Ja kuulun mielestäni tuohon aikuisten ihmisten kategoriaan...
VastaaPoistaSinuna unohtaisin negatiiviset kommentit ja pidä lippu korkealla! :)
Mitä suositumpi blogi, sen enemmän näköjään negatiivisia kommentteja satelee... :(
"ei pari lasia viiniä haittaa mitään. Niin kauan ku vauvasta ei tiedä, sitä ei voi vahingoittaa. Ahdistut vaan ite turhaan tosta jatkuvasta testailusta. Kannattaa vaan malttaa oottaa tuleeko menkkoja vai ei."
VastaaPoistaHohhoijaa, ei voi muuta sanoa. Eikös se oo miljoona kertaa parempi, että testaa vaikka sata kertaa, kun lipittää lasillisia viinejä sillä fiiliksellä, että saatan olla raskaana, mutta eivät nämä pari lasia viiniä mitään haittaa. Mun mielestä jokainen tuleva äiti saa itse tehdä omat ratkaisunsa alkoholin käytön suhteen raskauden aikana. Toinen saattaa hyvällä omalla tunnolla juoda läpi koko raskauden ne pari lasia viiniä ja toinen taas kieltäytyy juomasta lasillistakaan. Mitä vähemmän sen parempi!
Anonyymi: kiitos! Kukin taaplaa tyylillään ja se sallittakoon niin "aikuisille" kuin nuoremmillekin :)
VastaaPoistaFru L: Olen sinun kanssasi 100% samaa mieltä, aamen :)