Nyt jopa mieliala seurailee kiertoa. Kuukautisten loppuvaiheessa alkaa sellainen seesteinen olotila, kun oikeastaan lopettaa kaikenlaisen kyttäilyn kokonaan ja keskittyy ihan muihin asioihin. -Tässä vaiheessa täällä ollaan nyt.
Ovulaation tullen sitä ryhtyy taas "kuuntelemaan" kroppaa ja väijymään kaikkia pikku oireita, ja toivomaan. Tässä vaiheessa mieheltä vaaditaan myös paljon energiaa ja miehistä satsausta jotta kiekko saataisiin vihdoinkin maaliin :D Ja sitten tietysti taas toivotaan!
Ovulaation jälkeen sitä pohtii ja miettii, että tulikohan tehtyä sittenkään tarpeeksi ja olisiko ollut syytä puputella useammin. Tai harvemmin. Sitten kuunnellaan kroppaa, että tuntuuko "kiinnittymiskipuja"tai mitä lie raskauteen viittaavaa. Eräs samassa jamassa oleva ystäväni tuumasi, että hän on saanut pari kertaa tässä vaiheessa manattua itselleen jopa pahoinvoinnin :O
Kun kuukautisten alkuaihe lähenee, ryhdytään jännäämään että tuleeko niitä menkkoja vai ei. Oireita riippuen toivotaan ja ehkä testaillaankin ihan vain vähäsen.
Sitten kun kuukautiset alkavat, voi sitä pettymyksen määrää! Tässä vaiheessa pihistään, puhistaan ja vetistellään jos oikein pahalta tuntuu. Parin päivän päästä kun tunteilut on tunteiltu, alkaa taas ihana rauha kun tajuaa että tämä kierto meni jo ja ei voi kuin odottaa.
On se naisen elämä rankkaa :D
Niinhän se taitaa mennä, että lasta yrittävän naisen elämä kuluu parin viikon sykleissä ;)
VastaaPoistaJii: karua mutta niin totta ;)
VastaaPoista