En voinut sille mitään, mutta jotenkin hirvitti lähteä lenkille! Eihän se alkio sieltä mihinkään juoksulenkin voimasta irtoa, mutta piti pistää ihan tosissaan kampoihin ajatuksilleni, että mitä jos sittenkin ottaisi mieluummin rauhallisesti ja jättäisi kaiken yhtään riskaabelimman tekemättä...Vihdoin sain vaiennettua ne ajatukset mm. ajattelemalla että minun hyvä kuntoni auttaa meitä raskauden edistyessä ja jos en huhki liikaa, en pysty normiliikunnalla aikaansaamaan keskenmenoa. Tämä on nyt vaan pidettävä mielessä myös jatkossa :)
Kävin aika pian plussatestin tehtyäni netissä tutkailemassa, että mitäs nyt oikein pitääkään huomioida kun haluaa urheilla raskaana. Mieleen jäi, että sykettä ei tosiaan kannata hirveästi lähteä nostamaan eli se kannattaisi pitää maksimissaan 140:ssä, mutta tämä pätee periaatteessa vasta kun ohitetaan ensimmäinen kolmannes. Tämän asian kanssa ajattelin kuitenkin heittäytyä vähän natsiksi, sillä ei siitä ainakaan vahinkoa ole jos en liikaa lähde nostamaan sykettä ;) Myöskin ajattelin pitää juoksulenkit maltillisesti puolessa tunnissa, tai korkeintaan 45 minuutissa.
Vatsalihakset minulla ovat aina olleet todella hyvässä kunnossa. Olin kuullut puhuttavan, että suoran vastalihaksen treenaus pitäisi lopettaa aika varhaisessa vaiheessa, mahdollisesti jo viikon 10 tienoilla. Syyksi sanottiin, että suora lihas siirtyy kasvavan kohdun tieltä sivulle, joten se on silloin vain haittana kasvavalle vatsalle. Vinojen vastalihasten treenausta sen sijaan voisi jatkaa tuosta ainakin vielä muutaman viikon verran. Lempparilihasteni eli syvien vatsojen treenausta sen sijaan ilmeisesti voi jatkaa vielä hyvän matkaa mikä onkin ehkä helpointa toteuttaa (teen sen lattialla etunojassa staattisessa pidossa). Luulen kuitenkin, että tulen raskauden jatkuessa pyytämään joltakulta ammattilaiselta kuntosaliohjelman, joka on suunniteltu nimenomaan raskaana olevalle. Tätä varten täytynee tehdä ensin hieman taustaselvitystyötä sillä en usko, että kellä tahansa kuntosaliohjaajalla on tarpeeksi asiantuntemusta.
Nyt sitten vain reippaasti kuntoilemaan vielä kun voi, ennenkuin mahdollinen pahoinvointi heittää minut voimattomaksi! (miksi tämäkään ei kuulosta nyt niin pahalta? Ainakin tietäisi ja tuntisi 100%:sti olevansa raskaana!) ;)
P.S. Raskausajan pahoinvoinnista postaili tänään Pinkki Pingviini.
syviä vatsoja voi treenata loppuun asti. salilla kannattaa välttää kyykkyä isoilla painoilla ja kaikkea mikä tuo painetta vatsaan.. lähentäjät kannattaa jättää pois. mutta urheile ihmeessä niiiiiin kauan kun pystyt! KAIKKEA mitä olet aikaisemmin treenannut voit jatkaa paremmin kun hyvällä omalla tunnolla piiitkälle. uusia lajeja ei kannata aloittaa. itse urheilin jumpissa ja salilla vkolle 40 asti. jumppien ohjaamisetkin tein vkolle 38. T:nicole
VastaaPoistaNo voihan kirosana! Kirjoitin jo pitkät litanjat, mutta kun kirjauduin sisään niin tekstitkin katosivat! Pitäisi aina muistaa varuilta kopioida tekstit ennenkuin yrittää lähettää. No ei muuta kuin uusi yritys. :D
VastaaPoistaOpinnäytetyötä tehdessäni en törmännyt missään luotettavissa lähteissä tuohon 140 sykerajaan, joka kyllä kuulostaa jo vähän hätävarjelun liioittelulta. Yleisimmin suositeltiin rajaksi 150-160 lyöntiä minuutissa, mutta osa on sillä kannalla, että mitään tuollaisia yleispäteviä sykerajoja ei tarvitsisi edes olla.
Ihmisillähän noita asioita ei epäeettisyyden ja tutkimusten hankaluuden vuoksi tokikaan ole erityisemmin tutkittu, vaan havaitut fyysiset reaktiot perustuvat lähinnä 80-luvulla tehtyihin lammastutkimuksiin. Niissä todettiin, että jos syke on pidemmän aikaa tuolla yli 150-160, niin kohdun verenkierto voi heikentyä ja sikiön sykkeessä tulla hidastumia. Mutta ei sekään mene niin, että jos 150 ajatellaan rajaksi, niin että 149 on turvallinen ja 151 sikiölle vaarallinen syketiheys. Suuntaa-antavia nämä ohjeistukset.
Syviä ja vinoja vatsalihaksia voit kyllä tehdä niin pitkään, kun vointi vain sallii ja liikuntasuoritusten lyhentämistä tuonne 30-45min suositellaan vasta viimeisellä kolmanneksella. Mutta tärkeintä tokikin mennä sen oman voinnin ja jaksamisen mukaan.
Suosittelen lämpimästi Virva Pisanon kirjaa Liikkuva äiti - Opas odotusajan ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan. Se sisältää myös konkreettisia jumppaohjeita ja paljon hyvää perustietoa koottuna yksiin kansiin. Käytin sitä yhtenä lähteenä opinnäytetyössäni.
http://www.docendo.fi/?p=showproduct&product=978-951-0-33356-3
Hei, tämä urheilun ja raskauden yhdistäminen kiinnostaa minuakin! Vielä en tosin ole "pieniin päin", mutta aktiivinen urheilija (rankkojakin treenejä) enkä haluaisi rakasta harrastusta mahdollisen raskauden takia jättää poiskaan, jos vain suinkin treeniä voin jatkaa.
VastaaPoistaTäytyypä tutustua myös tuohon edellisen mainitsemaan oppaaseen :)
Nicole: kiitos vinkeistä! Sinulla on ollut rautainen kunto kun olet pystynyt jatkamaan loppuun asti, ihailtavaa :)
VastaaPoistaA: hmm, mielenkiintoisia näkökantoja. Täytyykin käydä uudestaan tutustumassa tuohon lopputyöhösi, nyt kun on oikeasti erilainen perspektiivi tähän liikunnan harrastamiseen :) Kirjoitin muistiin tuon kirjan nimen niin voi sitten yrittää lainata sitä kirjastosta tai ostaa omaksi!
Milla: Samoin olen itse juurikin ajatellut eli olisi mukava voida urheilla mahdollisimman pitkään. :)
Kannattaa urheilla raskausaikana niin paljon ja niin pitkälle, kun se hyvältä tuntuu. Tottakai, jos tulee huonoa oloa, vuotoa tai supistuksia, niin sitten pitää ottaa rauhallisesti. Itsellä alkoi supistelu raskausviikolla 20+, ja nyt olen todella onnellinen siitä, että siihen saakka liikuin tosi aktiivisesti, koska sittemmin aktiviteetti on pitänyt vähentää aivan minimiin. Ainakin parempi peruskunto taustalla, kun ehtii näinä loppukuukausina huononemaan niin nopeasti.
VastaaPoista