maanantai 28. helmikuuta 2011

Laiska peruna sohvalta ylös mars

Koko viime viikon vietin käpertyneenä itseeni omaa napaa tuijotellen (ja vähän miehenkin), mutta kieltämättä se oli ihan kivaa. Totesin, että mieli jotenkin kaipasi rauhoittumista inseminaation jälkeen. Nyt jos menisin inssiin uudestaan, ottaisin siihen yhteyteen lomapäivän tai pari, koska töissä keskittymisestä ei oikein tahtonut tulla mitään.

Tuo rauhallinen viikko on nyt kuitenkin takanapäin ja tästä alkoi uusi elämä! On tullut herkuteltua vähän liiankin hartaasti, enkä ole urheillut puoleentoista viikkoon yhtään. Eilen sain tästä laiskottelusta tarpeekseni ja alkoi tulla suorastaan ikävä terveellistä elämää ja liikkumista, niinpä maanantai alkoikin salikäynnillä. Ihanaa :)

Valitettavasti ruokavaliosta en voi sanoa samaa, mutta jostainhan ihmisen on aloitettava...;)

Tärkeintä on kuitenkin taas se oivallus, että jos aion olla hyvässä fyysisessä kunnossa koko raskausajan, nyt on jaksettava liikkua koko ajan aktiivisesti. En voi aloittaa kauheata kuntorääkkiä sinä päivänä kun saan kuulla olevani raskaana. Lisäksi olen kuullut, että raskaana voi ihan hyvin jatkaa sellaisia urheiluharrastuksia joita on koko ajan harjoittanut, mutta uuden aloittamisen kanssa kannattaa olla varovainen.

Ihan erityisesti mielessäni on ollut rakas sivuharrastukseni juoksu, joka on kovien pakkasten takia ollut viime kuukaudet pannassa. Jos nyt saan käytyä muutaman lenkin niin uskon sillä palauttavani suhteellisen nopeasti sen juoksukunnon, joka minulla oli vielä viime syksynä. Näillä eväillä uskon pystyväni hölkyttelemään hyvinkin ensimmäiset raskauskuukaudet (jos en siis yökkäile 24/7) ja sitten kun se alkaa tuntua epämiellyttävältä, vaihtamaan vaikka reippaisiin kävelylenkkeihin.

Suuri ihanteeni on eräs kuntosalilla tapaamani nelikymppinen rouva, joka sai vastikään vauvan ja kertoi juosseensa melkein loppuun saakka. Huhhuh! Ei voi kuin nostaa hattua :) Tämä nainen oli tosi kovassa kunnossa, ja mikä upeinta, hän ei jättänyt liikkumista siihen synnytykseen vaan näin häntä muutaman kerran salilla vauvan kantokoppa mukana. Toivon, että jonain päivänä kun minullakin on lapsi, jaksan silloinkin urheilla ja pitää itseni kunnossa.

Noh, huomisesta se lenkkeilyn mieliinpalauttelu alkaa, katsotaan sitten miten minulle oikein kävi :)

Onko täällä muita (raskaus)kunnon hankkijoita?

10 kommenttia:

  1. Täällä olis yksi! Vaikka kyllä kunnon ylläpitäminen lähtee mulla lähinnä aika itsekkäistä syistä - haluan siis yleisluontoisesti voidan ja jaksaa paremmin. Mutta mikä olisi sen parempi lisä kuin olla siinä hyvässä kunnossa myös raskausaikana. Molempi parempi!

    Vähän myös pelottavat ne raskauskilot, kun mulla tuppaa jäämään kaikki ylimääräinen niin helposti luun ja lihan päälle. Olisi hyvä jos saisi liikkumalla pidettyä sitäkin edes vähän kurissa raskausaikana.

    VastaaPoista
  2. Minä minä minä!! :) :)

    Uusimmassa Fit:ssä oli juttu: "Odottaja, näin liikut turvallisesti"
    Lyhyesti ja ytimekkäästi juttua siteeraten:
    - Jos olet tottunut liikkuja ja raskautesti sujuu normaalisti, mikään ei estä sinua urheilemasta.
    - Liiku siis huoletta, jos sinulla ei ole kipuja, verenvuotoa, huimausta, supistelua tai muita vaivoja.
    - Sporttinen ja hyvässä kunnossa oleva äiti toipuu nopeammin prosessista.
    - Säännöllinen liikunta voi vähentää pahoinvointia.
    - Lihaskuntotreenissä kannattaa keskittyä keskivartalon lihaksiin ja jättää väliin lajit, joissa on vaarana saada iskuja/törmäyksiä.
    - Juoksun suhteen ongelmia saattaa aiheuttaa nivelten löystyminen, esimerkiksi nilkka saattaa nyrjähtää helposti.

    VastaaPoista
  3. Minun oli tarkoitus jatkaa treenaamista (spinning, sali, jooga) normaaliin tapaan raskauduttuani. Kaksosraskaus muutti suunnitelmat - en uskalla. Lääkäri (lapsettomuusklinikan johtaja) sanoi heti, että kaikki sykettä nostava liikunta olisi parempi lopettaa. Kun yksi asiantuntija näin sanoi, en halunnut ottaa riskiä ja siirryin kevyempiin liikuntamuotoihin, kuten mamma-jooga, kävely ja uinti. Eihän sitä voi spinningiin verrata..

    Nyt, rv23, jopa kävely ottaa välillä koville. Uinti ja jooga ovat miellyttävimpiä tapoja liikkua. Fillaroinninkin jouduin jättämään, kun vatsa on vastassa. Vähän pelottaa, kuinka huonoon kuntoon tässä ajautuu, kun ennen raskautta olin kuitenkin todella hyvässä hapessa.

    VastaaPoista
  4. Mehän aloitettiin raskauskunnon tavoittelu jo syyskuussa 2009, silloin kun päätettiin juosta maratonit! Ja maratonkunnon saavuttamisen jälkeen sitten alkoi virallinen yritys. Ja n.10kiloahan siinä ehti vuodessa lähteä, kun maratoneihin treenattiin Isännän kanssa :)

    Tällä hetkellä tavoitteeni on samantyylinen kuin sinun. Haluaisin voida hyvin, niin ennen kuin raskauden aikanakin. Haluan pystyä liikkumaan ja ulkoilemaan. Liikunta antaa myös energiaa jaksaa eteenpäin tämän vauvakuumeviidakon keskellä ja toivon, että energiaa tulee liikunnasta myös raskauden aikana.

    Tämän hetkinen kunto on hyvä, liikuntatottumuksen ihan mallillaan. Jos johonkin haluaisin vielä ennen raskautta panostaa, niin terveellisiin ruokailuihin, jotka ovat taas viime aikoina lipsuneet terveellisestävähähiilihydraattisuudesta johonkin ihan muuhun löysäilyyn. Haluaisin nimittäin myös raskauden aikana sitten pystyä syömään terveellisesti ja välttää turhat-itseahmitut-raskauskilot...

    VastaaPoista
  5. Meillä on tarkoituksena keväällä yrittää raskautua ja oon yrittäny tsempata itteäni liikkumaan ja syömään terveellisemmin, mutta yritykseks on jääny. :/ Ehkä sit kun pakkaset hellittää?

    VastaaPoista
  6. Suosittelen tätä lämpimästi! Itseäni on harmittanut, etten liikkunut aivan tarpeeksi (haluamaani määrää) ennen raskautumista. Lisäksi koen huonoa omaatuntoa: Olisiko edes osa näistä kipuiluista ollut vältettävissä, jos olisin ollut paremmassa fyysisessä kunnossa ennen raskautta? Ei voi tietää, mutta toivon että olisin silti ottanut kunnon nostamisen enemmän tosissaan ennen plussaa. :(

    VastaaPoista
  7. Junna: sitähän minäkin toivoisin, mutta tämä mahdollinen tuleva raskaus on hyvä lisäkannustin! Olen yrittänyt tolkuttaa itselleni, että jos ei liikuta niin sitten ei mässäillä tai jos liikkuu niin sitten vasta saa herkutella, mutta miksiköhän se ei toimi...? ;)

    Pingu: arvasin :) Mainio lista! Juurikin tuota eka kohtaa yritin postauksessani muotoilla, ja siksipä yritänkin nyt kovasti herätellä tätä urheiluharrastusta taas henkiin. Tuo vika kohta puolestaan oli ihan uutta tietoa!

    Mimmi: täysin ymmärrettävää, en minäkään kaksosraskauden kohdalle sattuessa ottaisi minkäänlaisia riskejä. Ja onhan se massa jo pelkästään paljon suurempi kun sisällä on 2 yhden sijasta. Uskon kyllä, että jos sinulla on ollut hyvä kunto ennen raskautta niin saat sen kohtuullisen nopeasti takaisin kun aloitat taas synnytyksen (+ pakollisen lepoajan) jälkeen reippailun.

    Harriet: sinä oletkin oikea superurheilija! :) Mutta tiedätkö mitä, luulen että meillä molemmilla se raskautuminen saa väkisinkin ryhtiliikettä aikaan tuohon ruokapuoleen. Jos on vaara, että aiheutan omalla herkuttelullani sokerimyrkytyksen jollekin toiselle, se toimii takuulla hyvänä kannustimena...;)
    P.S. Näin muuten viime yönä ihan hullua unta, sinä tulit meille kylään IRL!! :D

    Lumia: moikka, ja tervetuloa blogin lukijakuntaan! Kovasti tsemppiä raskautumisyrityksiin :)

    Äni: Vielä ei ole liian myöhäistä :) Uinti ja kävely ovat aika lempeitä urheilumuotoja.

    VastaaPoista
  8. Mulle oli myös tuo nivelten löystyminen totaalisen uusi tieto. :) Jos haluat, niin voin siteearata vähän lisääkin sitä odottaja-juttua sulle... ;) Etenkin, jos nyt orastavat positiiviset oireistukset osoittautuisivat juurikin niiksi, mitä täällä sinulle kovasti toivon.

    VastaaPoista
  9. Mietin hetken, että kehtaanko tänne kommentteihin tämän linkittää, mutta kaipa kehtaan. Sen verran iso työ on tullut tehtyä, kun olen tietoa monesti lähteestä yhteen paikkaan kasannut. Ja mielestäni tuo tieto soveltuu myös normaaliliikkujille kilpaurheilijoiden lisäksi. Niin olisihan se toki mukavaa, että mahdollisimman moni voisi tuosta työstä hyötyä. Erityisesti siis kiinnostavaa asiaa löytyy varmaankin kohdasta 2 ja ehkä myös tuolta tutkimustuloksista, jos ne kokemukset sattuvat kiinnostamaan. (:

    Kyseessä siis tekemäni opinnäytetyö (sukunimeni on sentään jo muuttunut, niin ehkä sen vuoksikin uskallan näin julkisesti tämän laittaa esille... ja toisaalta onhan se netissä kaikkien nähtävillä :D):

    https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/19349/nurminen_annika.pdf?sequence=1

    VastaaPoista
  10. Pingu: kiitti tarjouksesta, voisin tarttua siihen sitten kun testiin ilmestyy se plussa....ennen en uskalla! :D T. Taikauskoinen Tyyppi

    A: Vau, todella kiinnostavan aiheisen opinnäytetyön olet tehnyt!! Luin sen kerralla läpi ja sain siitä paljon hyödyllistä tietoa. Tuo antoi lisävahvistusta omille ajatuksille, että kannattaa hankkiutua hyvään kuntoon ja ehkä se synnytyskin sujuu jopa helpommin. Kiitos että uskalsit laittaa linkin tänne näkyville :)

    VastaaPoista