RV 29+1: Neuvolassa ja masukuvaa

Takana on jälleen yksi neuvolakäynti, tällä kertaa lääkärin kanssa. Nuo visiitit tihenevät tosiaankin koko ajan näin raskauden loppuvaiheessa, mutta samalla tuntuu että ne myöskin lyhenevät. Tänään koko homma kaikkine sörkkimisineen suoritettiin 10 minuutissa!

Välillä muita blogeja lueskellessa tuntuu, että ne neuvolantädit kyselevät jatkuvasti sitä perinteistä "Mitenkäs mielialat" - kysymystä, mutta minulle sitä ei ole esitetty kertaakaan. No, en tiedä olisiko siihen mitään erityistä vastattavaakaan, but would be nice to be asked you know...;) Jotenkin nuo käynnit ovat niin nopeita että en muista läheskään aina kysyä kaikkia mieltä askarruttavia asioita kuin vasta ovensuussa takki päällä. Onneksi juuri ja juuri muistin pyytää synnytysvalmennuksen ajankohdat ja nyt ne on siellä kalenterissa odottamassa, jännää :)

Tänään selvisi myös se aiemmin mainitsemani Streptokokki B - asia, eli neuvola ei suostu sitä testaamaan joten varaan yksityiseltä gynekologilta ajan niin onpahan sitten sekin asia pois päiväjärjestyksestä. Painonnousu oli taas minun mielestäni aivan hurjaa, +850 grammaa per viikko ja se selittyy täydellisellä repsahtamisella herkkujen suhteen, mur. Varsinkin viime viikko oli aivan toivoton, mätin pizzaa, Hesburgerin aterian, limua, juustonaksuja, karkkia, suklaata, jätskiä...ihan mitä vain tarjolla oli. Miten tähän puuhaan nyt oikein saataisiin ryhtiä!? Minulla herkuttelu saattaa jäädä helposti tavaksi kun jossain vaiheessa alan tuolle linjalle ja sitten namuja onkin saatava muutaman tunnin välein tai kohta en pysty ajattelemaan mitään muuta. Pitäisiköhän liimata jääkaapin oveen vaikka jokin 5 kilon jättivauvan kuva ja miettiä ennen oven avaamista, että onko se sitten kiva synnyttää sellainen itse syömällä kasvatettu tapaus ;)

Sintin liikkeet voimistuvat jatkuvasti. Viime yönä oli hieman nukahtamisvaikeuksia kun tyttö päätti ryhtyä pungertamaan itseään napaa vasten ja ulospäin, mikä tuntui tosi ikävänä kireytenä vatsanahassa. Samalla vatsa meni kauttaaltaan aika kovaksi, eli olisikohan se ollut myös jonkinlainen supistus. Jouduin nousemaan ylös vähän kävelemään, jotta vauva rauhoittuisi hieman ja saisin unenpäästä kiinni, ja ilmeisesti se auttoi koska en enää muista valvoneeni tuon jälkeen.

Loppuun vielä masukuva raskausviikolta 29 eli eiliseltä. Katsokaa nyt tuota isoksi venähtänyttä vatsaa! Tuntuu aivan uskomattomalta että nyt ollaan jo näin pitkällä ja Sinttikin saanut kokoa siitä parisenttisestä pavusta mitä se vielä äsken oli :)