keskiviikko 25. elokuuta 2010

Just Married!

Piti tulla kertomaan, että Verona on nyt vihdoin ROUVA :) Pahoittelen pitkäksi venynyttä bloggailutaukoa, mutta häähärdelli oli aivan käsittämätön ja vielä keräilen itseäni kaiken sen stressailun jäljiltä. Onneksi itse hääpäivä oli kuitenkin aivan ihana ja loistava, sekä todellakin kaiken järjestelyn arvoinen! Nyt olemme menossa häämatkalle, mutta halusin käydä kertomassa nämä viimeiset kuulumiset ja kirjoittelen varmaan välillä reissustakin.

Vauvakuumeilu on häiden takia jäänyt vähän taka-alalle, mutta nyt voi taas jatkaa juttua hyvillä mielin ja keskittyä siihen vauvantekoon 100%:ti. Emme siis ottaneet "varaslähtöä" ennen naimisiinmenoa koska en ole raskaana, mutta hei, kaikkemme yritimme kyllä tehdä sen eteen ;)

lauantai 14. elokuuta 2010

Lohdullinen fakta (?) raskaudesta

Kuulin vasta kohtuullisen rauhoittavaa tietoa alkuraskauteen liittyen. Tai siis tosiaan, tämähän on huhu eikä varsinainen fakta sinänsä koska en itsekään löytänyt aiheesta mitään tarkempaa tietoa internetin syövereistä.

Siis tämä ystäväni, joka on vasta raskautunut, pelkää vahingoittaneensa jotenkin sikiötä muutamilla alkoholihömpsyillä sinä aikana kun ei vielä tiennyt odottavansa vauvaa. Joku tietäjäkaveri oli sitten häntä rauhoitellut sellaisella tiedolla, että normaalisti alkuraskaudessa äidin ja sikiön verenkierto on vielä erillinen eikä esim. äidin nauttima alkoholi päädy sikiön käyttöön. Alkuvaiheessa "sikiö" on pelkkä äidin sisällä lilluva solu, kunnes se myöhemmin kasvaessaan muuttuu sikiöksi ja vauvaksi. Ja kuulemma asia on näin aivan raskauden alkuvaiheessa, kuukauden parin kuluttua tilanne luonnollisesti muuttuu eikä siinä vaiheessa enää alkoholin ja lääkkeiden yms käyttö ole suotavaa.

Onko kukaan muu kuullut vastaavanlaisesta? Tälle olisi kyllä mukava saada vahvistus, ehkä lukijoissa / blogosfäärissä on joitakuita terveydenhoitoalan ammattilaisia jotka osaisivat valaista asiaa tarkemmin?

Jos tieto tosiaan pitää paikkansa, ainakin minulle se olisi rauhoittava tieto, koska nyt väijyn jokaista viinilasillistakin varmana siitä että jos olen ehtinyt raskautua, se on sikiölle vähintäänkin kuolettava paukku...

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Mielenrauha saavutettu

No niin, raskaustesti on hoidettu ja takana. Enhän minä uskaltanut olla tekemättä kun kerran pakotitte ;P

Ei nyt sentään, mutta sain sen siis tehtyä ja vaikka tulos oli negatiivinen, sain mielenrauhan. Nyt tuli paljon varmempi olo ja tiedän asennoitua siihen, että mulla siis vain on pitkä kierto ja sillä hyvä. Kuukautiset mitä todennäköisimmin alkavat parin päivän kuluttua. Eihän tämä yrittämistä helpota siinä mielessä että tilaisuudet vähenevät, mutta toisaalta nyt pystyn paikantamaan ajan paremmin milloin alan tikuttaa ovulaatiotesteillä ja satsaamaan vaikka vähän reippaampaa yritystä otollisten päivien tienoille.

Muuten, sain jonain ilmaislahjana sellaisen raskaustestiliuskan ja täytyy sanoa, että sillä ei ollut mitenkään hirmu kiva testata. Jotenkin se oli hyvin heppoinen testiväline ja kun aamulla vessassa luin silmät ristissä käyttöohjetta pakkauksen takaa, siellä kehotettiin poistamaan jokin liuska sen päältä enkä ymmärtänyt alkuunkaan mitä sillä tarkoitettiin. Kyllä siihen testiliuskaan kuitenkin se yksi viiva nousi jonnekin keskipaikkeille.

Ja toinen epämukava asia siihen liittyen: testin suorittaakseen piti pissata purkkiin jotta sitä saattoi "dipata" nesteeseen. Yyh.... - tiedänpä ainakin olla ostamatta noita jatkossa ;)

tiistai 10. elokuuta 2010

Pakkomielteitä ja kuumeilua

Tänään kadun päätöstäni olla tekemättä raskaustestejä vähään aikaan kovemmin kuin koskaan. Olen jutellut äskettäin raskautuneen ystäväni kanssa joka päivä ja olemme yhdessä hehkutelleet hänen vauvauutisiaan, ja olemme vakuuttuneita siitä, että teemme esikoisemme melkeinpä peräkanaa (joopa joo, wishful thinking...). Mitä enemmän sitä ajattelen, sitä huumaantuneempi olen ajatuksesta, että neiti on ollut raskaana noin kuukauden päivät tajuamatta sitä itse alkuunkaan!

Itsehän olen ollut tänään kiukkuinen kuin ampiainen, ilman mitään järkevää syytä. Tottakai tämä pakkomielteinen pääni tuli jotakin ihmeen kiertokautta siihen lopputulemaan, että hei, ehkä tässä on pieni tsäänssi että minäkin olen raskaana. Sillä eihän se ole normaalia että ihminen on pahalla tuulella ilman syytä. Just joo. Oikeasti, en ole koskaan kuullut että raskauden yksi oire olisi pahantuulisuus. (Ja kuka ikinä haluaa, saa tietty oikaista tämän vaikka heti!)

Tästäpä päästään siihen koko päivän päätäni jäytäneeseen ajatukseen, että kuinka kiva olisi tehdä vielä yksi raskaustesti...Eihän siihen menisi kuin aamulla pari minuuttia, eikä kukaan ikinä saisi tietää että olisin tehnyt sen. Ja sitäpaitsi sittenpä ei tarvisi koko ajan pohtia olenko vai enkö....
Ja hei, alan oikeasti miettiä että missä ihmeessä ne kuukautiset oikein luuraavat! Edellisen kierron alusta on kulunut nyt tasan 33 päivää mikä on aika pirun paljon. Joko toivoisin kovasti olevani salaa raskaana tai sitten valitettavasti kiertoni on yhtä pitkä kuin joskus silloin kauan sitten ennen kuin aloitin e-pillerit.

Joten kiltit lukijat, saanko minä tehdä nyt raskaustestin, oi saanko? O:)

perjantai 6. elokuuta 2010

Vauvauutisia!


Sain eilen kuulla aivan loistavia uutisia! Paras ystäväni on raskaana ja odottaa vauvaa :)) Olen NIIN innoissani.

Huvittavaa tässä on se, että hän kuuluu niihin ihmisiin joilla tärppäsi välittömästi (vierestä viedään taas, I know) eikä hän tajunnut olevansa raskaana ennenkin monen viikon päästä hedelmöittymisestä! Toisin kuin minä, hän kuuluu niihin järkeviin ja maltillisiin ihmisiin jotka malttavat antaa asioille aikaa, eivätkä koko ajan intoile ja hötkyile joka asiasta. Näinpä hänkin lähti tähän vauvaprojektiin oikein pitkällä tähtäimellä ja mm. erään lääketieteellisen syyn takia epäili, että raskautumisessa voisi mennä helposti vuosikin. Pillerit jätettiin pois kesäkuun lopussa ja edelliset kuukautiset olivat toukokuussa. Koko kesän raukka on sitten odottanut menkkoja alkavaksi ja vieläpä kasvavalla ärtyneisyydellä siitä, että kierto on niin pirun pitkä!

Viimeiset viikot hän on tuntenut olonsa hieman huonovointiseksi, mutta tästäkään eivät hälytyskellot soineet vasta kuin muutama päivä sitten :D Ennen ovulaatiotestien aloittamista hän päätti tehdä digitaalisen raskaustestin, joka hämmästyttävää kyllä näytti tulosta "raskaana, 3+ viikkoa". Minähän en ole tehnyt digitaalista testiä vielä kertaakaan, mutta ilmeisesti tuo tarkoittaa sitä, että hedelmöittyminen on tapahtunut kauemman aikaa sitten kuin 3 viikkoa. Nainen on siis ollut raskaana käytännössä koko sen ajan mitä hän on raskautta yrittänyt! What are the odds, häh? ;)

Eilen aamuna sain sitten puhelun, jossa haudanvakava odottaja selitti kuinka hänellä on tärkeää asiaa ja luulin vähintäänkin, että lähipiirissä on tullut kuolemantapaus tai jotain muuta yhtä vakavaa. Voi sitä kiljumisen määrää kun tajusin mistä oli kyse! Piti mennä heti laittamaan työhuoneen ovi kiinni ettei koko toimisto raiu intoilustani ;) Haudanvakavuus johtui siitä, että hän oli vuorenvarma, että oli onnistunut jotenkuten tietämättömyyttään sössimään tämän raskauden eli vahingoittamaan sikiötä. Ystäväni tuntien se ei ole mahdollista, koska hän ei juurikaan käytä alkoholia, ei harrasta minkäänsorttista rajunpuoleista urheilua eikä lääkeaineita joten huoli on varmasti ihan turha.

Tulimme sitten siihen tulokseen, että hän olisi tarvinnut hiukkasen meikäläisen intoilua eli testi silloin tällöin ei olisi ollut pahitteeksi niin asia olisi ehkä paljastunutkin aiemmin. Foolihapotkin hän aloitti minun kehoituksestani vasta viikko sitten :) Minä puolestani tarvitsisin vähän häneltä rauhallisuutta ja malttia. Mutta tasan ei mene nallekarkit.

Kärsimättömyydestäni huolimatta olen silti aivan superonnellinen ystäväni puolesta! Tämä pelasti päivän. Eikun viikon.

Mutta kyllä se meidän muidenkin aikaa tulee vielä, eikös juu? Plussailu tarttuu! Sen on pakko :)

keskiviikko 4. elokuuta 2010

5 syytä siihen miksi en tule raskaaksi juuri nyt

Nukuin yön yli ja tulin järkiini. Siis siitä eilisestä pettymyksestä kun en taaskaan ollut raskaana. Menin hieman itseeni ja tarkastelin tämänhetkisiä elintapojani, ja eipä ihmekään ettei tärppää:

a) Olen ihan helkutin stressaantunut
b) nukun joka yö noin tunnin tai pari liian vähän suhteessa siihen minkä verran normaalisti tarvitsisin unta (ja pomppaan paniikissa hereille pari kertaa yössä)
c) edellisestä johtuen kittaan joka päivä energiajuomia jotta pysyisin hereillä ja skarppina
d) en ehdi rentoutua (mikä rentoutuminen, rentous, hä?)
e) myöskin edellisistä johtuen alkoholinkäyttö on jonkin verran lisääntynyt (ei niinkään humalahakuinen, mutta lähinnä tissuttelu)

Ja voila! Siinä 5 mielestäni aika painavaa syytä.

Faktaa on, että tämänhetkiselle elämäntilanteelle en juurikaan voi mitään. Tämä olotila tulee jatkumaan vielä pari viikkoa, minkä jälkeen helpottaa. Toki toivon koko ajan, että ihme sittenkin tapahtuisi, mutta nyt täytyy vaan antaa itselleen anteeksi se, että kaikkea ei pysty ratkaisemaan heti vaikka haluaisi.

tiistai 3. elokuuta 2010

I has a sad

Tänä aamuna tein raskaustestin ja se näytti tavalliseen tapaan negatiivista. Vasta toisella kierrolla ja nyt jo tällaiset fiilikset, hmph. Nyt alan sympatiseerata ystävää, joka joutui lopettamaan ovulaatiotestit koska sai niistä vain pahan mielen.

Ja koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, tässäpä tämänpäiväiset fiilikset...




sunnuntai 1. elokuuta 2010

Höperönä kaverin lapsesta

Perjantai-iltana kävimme kylässä tuttavapariskunnan luona, joilla on nelivuotias pikkupoika. Vauvakuume nousi taas aivan uusiin sfääreihin. Puuhasin pojan kanssa kahdestaan varmaan puoli iltaa ja kun leikimme sähköisellä junaradalla, ulkopuolisen oli varmaan vaikea erottaa kummalla meillä oli enemmän hauskaa :D Hekotimme molemmat intomielisinä lelun parissa, ja senkin jälkeen muksu oli perässäni kuin takiainen.

Voi jestas, että minulla siinä leikin tuoksinassa teki vain mieli napata se tenava kainaloon ja rutistaa hullun lailla! Tyydyin tietenkin vain pörröttämään hänen tukkaa koska se olisi varmaan tuntunut oudolta, että joku vähän etäisempi aikuinen hyökkää yhtäkkiä niin kamalan liki. Se oli vain niin liikkistä, kun pieni poika ilahtuu leikeistä ja nauraa kikattaa onnellisena. Pienistä asioita voi tulla niin iso riemu pitkäksi aikaa ja sehän tarttuu.

Päässäni pyöri vain ajatus, että haluan tuollaisen naperon omaksi. Haluan tehdä noita asioita oman lapseni kanssa! Mies ei höperyydessä jäänyt kovin kauas taakse :) Innosta lasittunein katsein muistelimme illemmalla kotona mitä tulikaan puuhattua ja mitä kaikkea muuta kivaa teemme sitten oman lapsemme kanssa (ja tarkennuksena vielä, että en siis edelleenkään ole raskaana..) Huoh.