Sintti 10 kk:tta ja risat

Taas on aikaa vierähtänyt viimeisestä postauksesta. Olen kirjoittanut päässäni vaikka kuinka monet jutut mutta sinne ne ovat valitettavasti jääneet. Meillä on tapahtunut tässä eräs merkittävä asia, nimittäin Sintti saa ensimmäistä kertaa ikioman huoneen! Ja sehän tarkoittaa siis todellakin asuntokauppoja, eli olemme ostaneet uuden, ihanan kodin joissa on enemmän neliöitä ja asumismukavutta koko meidän perheelle :) Olen aivan innoissani, sillä tämä on ollut viime aikojen haaveista ehdottomasti se suurin ja nyt se on vihdoin toteutumassa. Olen tutkiskellut aktiivisesti mm. pikkutyttöjen huoneiden sisustusta ja kohta pääsen vihdoin itse asiaan eli sisustuspuuhiin!

Sintti pikkuinen on täyttänyt jo 10 kk:tta ja viikon, ja sen kyllä huomaa. Vaikka vietämme kaiken ajan yhdessä kuin majakka & perävaunu, näen suorastaan silmissäni kuinka pikkuneiti kasvaa. Tyttö on paljon "skarpimpi" kuin ennen, hoksaa ja noteeraa ihan kaiken sekä toistaa innokkaasti muilta näkemiään eleitä. Koko tyttö on yhtä menoa ja touhua, koko ajan pitäisi olla liikkeellä ja puuhaamassa jotain. Välillä äitiä väsyttää, mutta pääsääntöisesti meillä on mukavaa yhdessä sillä Sintti on hauska ja huumorintajuinen seuralainen, joka osaa jo pelleillä tarkoituksella äidille ja koittaa saada äidin nauramaan. Tämä pätee erityisesti silloin kun tyttöä on toruttava jostain, silloin hyvin usein vastauksena on pään kallistus ja leveä, kujeileva hymy. Sitä vastoin jos joudun torumaan hyvin painokkaasti, saattaa hymy hyytyä nopeasti hyvin pettyneeseen huulimutruun ja loukkaantuneeseen itkuun.

Sintti rakastaa kaikista eniten piiloleikkejä, kurkistusta ja ihmisten "löytämistä" nurkan takaa, tyynykasojen takaa tai peittojen alta. Sen sijaan hän vihaa sitä, että esineitä otetaan häneltä pois ja niitä hetkiä seuraa aina kiukkuinen itku. Onneksi Sintti ei kanna kaunaa, vaan itku saattaa vaihtua salamana naurunkikatukseen. Minä puolestaan ällistyn aina siitä, kuinka paljon 10-kuukautinen ymmärtää. Pari päivää sitten istuimme sohvalla ja Sintti leikki puolisalaa puhelimeni kanssa. Yhtäkkiä tyttö livautti puhelimen suuhunsa, joten minä nappasin sen häneltä kädestä ja pyyhkäisin pontevasti sitä farkunlahkeeseen kuivatakseni ylimääräiset kuolat pois. Kun tyttö sai puhelimen taas käteensä, hän ryhtyi toistamaan samaa kuin minäkin äsken, eli pyyhkimään puhelinta jalkaani! :)

Maanantaina kävimme neuvolassa 10-kuukautiskontrollissa ja Sintin strategiset mitat olivat nämä:
pituus: 76 cm
paino: 9750 g
päänympärys: 48 cm

Sain hyviä neuvoja imetykseen, sillä olin pohtinut asiaa paljon viime viikkojen aikana koska en oikein tiennyt, että mikä olisi hyvä tapa ja ajankohta imetyksen vähentämiseen. Olen imettänyt nykyisin n. 5-6 kertaa vuorokaudessa joista suurin osa aamuisin, sillä olen huomannut että ainakin minulle rintojen kunnollinen tyhjentäminen aamuisin on tosi tärkeää, koska olen kärsinyt niin usein rintatulehduksista. Meillä on tulossa lähiaikoina todella paljon isoja muutoksia elämään, joten halusin tietää, että miten ne parhaiten sovitetaan imetykseen tai sen lopettamiseen. Mm. puolentoista kuukauden aikana (ajoittuen 1-v. synttäreihin) muutamme uuteen kotiin, lähdemme pidemmälle matkalle, Sintti aloittaa päivähoidon ja minä menen töihin. Muutosta siis kerrakseen!! Olin haaveillut lopettavani imetyksen kun tyttö täyttää vuoden, mutta terkka suositteli, että jos voisin jatkaa vielä edes iltaimetyksiä ja lopettavani sen jälkeen kun kaikki muutokset ovat ohitse. Marraskuulla voisin vähentää imetykset kahteen kertaan vuorokaudessa. Olisin tosiaan toivonut, että tämä loppuu pikemmin, mutta on aivan totta, että se auttaa Sinttiä sopeutumaan paremmin kaikkiin noihin muutoksiin ja toisaalta on kyse enää parista lisäkuukaudesta. Onhan toki mahdollista, että tyttö päättää itse lopettaa aiemmin, mutta neiti on ollut aina varsinainen tissitakiainen joten näin tuskin tulee käymään ;) Onko muillakin ollut tämänsuuntaisia mietteitä imetyksen lopettamisessa vai olenko ainoa jolla kaikki tosiaan tapahtuu yhtäaikaa...?

P.S. Kuinka ihanaa voi olla, että oma vauva osaa halata takaisin?!? Sintti on osannut halia noin viikon ajan. Ei sentään kietomalla käsiä kaulaan, mutta hän puristaa käsivarsiaan minun käsiä vasten ja kätkee kasvot kaulaani. Iih...:)