Ovulaation bongausta, ja löytyihän se sieltä!

Viikko on mennyt todella kiireisesti, ja sormiani on ihan syyhyttänyt päästä blogiin päivittämään viimeiset kuulumiset, mutta en yksinkertaisesti ole aiemmin ehtinyt. Kaukana ovat ne ajat, kun ehti väsätä vaikka joka päivä postauksen tai pari. Päivätyö ja muuan superenerginen pikkuneiti pitävät siitä huolen, hih.

Maanantaina siis kävimme kauan odotetun visiitin klinikalla ja siellä näkyi varsin mukavia asioita: molemmilla puolilla oli kypsymässä odotetusti munarakkuloita juuri niin kuin pitääkin. Niiden perusteella lääkäri pystyi laskeskelemaan, että ovulaatio olisi käsillä tämän viikonlopun tai viimeistään ensi puolivälin paikkeilla. PAS tehtäisiin ma, ti tai ke. Sain ohjeeksi hankkia ovulaatiotestejä kotiin ja ruveta testaamaan perjantaista alkaen joka päivä niin kauan kunnes saan positiivisen testin. Sitten pitää soittaa heti klinikalle ja siitä parin päivän päähän varataan PAS-aika.

Tilasin ma-iltana netistä satsin Clearblue-testejä, mutta tietysti siinä kävi niin, että ne ehtivät vasta perjantaiksi meille joten jouduin käymään ostamassa apteekista liuskatestejä että sain perjantaiaamun testin hoidettua. Tämän kun olisi etukäteen älynnyt, olisin tietysti tilannut niitä etukäteen, mutta viimeksi mitään testailua ei tarvittu joten en tullut koko asiaa ajatelleeksikaan. Onneksi testejä oli siis loppujen lopuksi tarpeeksi, sillä perjantaina tein niitä varoiksi kaksi kappaletta, yhden aamulla ja toisen illalla, ja molempiin piirtyi täysin selkeä negatiivinen testitulos.

Tänään puoliltapäivin testasin jälleen, ja sieltähän se hymynaama vihdoin rävähti näytölle! :) Huippua.

Nyt ei siis kuin maanantaita odottelemaan ja heti aamulla pitää soittaa klinikalle, koska jos positiivisen testituloksen jälkeen siirto suoritetaan n. 2 vrk:n kuluttua, se olisi jo maanantaina eli hoppua pitelee. Yksi huolenaiheeni muuten näissä pakastetun alkion siirroissa oli se, että mitä jos se sulatettu alkio kuolee sulatuksessa, niin pitääkö odottaa kuukausi eli missataanko silloin tämä kyseinen kierto kokonaan. Ei onneksi tarvi, sillä kuulemma jos klinikalla huomataan että alkio on kupsahtanut niin sieltä otetaan vain toinen tilalle niin että varmasti on jotain siirrettävää.

Lisäksi lääkäri kertoi, että PAS:n onnistumisen todennäköisyys on n. 30%:n luokkaa. Käytännössä siis kolmesta PAS:ista pitäisi seurata ainakin yksi raskaus. Todella hienoa oli kuulla, että huippuluokan alkioiden sulatuksessa hävikkiä on yleensä aika vähän eli ne selviävät tavallisesti sulatuksesta hyvin. Ja meillähän pakkasessa värjöttelee nimenomaan 2 huippualkiota omissa putkissaan + kolmannessa putkessa 2 hyvää. Jos noista ihan suoraan vetää todennäköisyyslaskelmien perusteella johtopäätöksiä, niin uskaltaisi veikata, että sieltä saisi yhden vauvan kotiutettua :)

Siltikin, tottakai sitä toivoisi, että nytkin tärppäisi mahdollisimman pian ja kaikkien näiden toimenpiteiden määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Yhtenä syynä, eikä aivan vähäisimpänäkään on että PASsille tulee yllättävän kovat kustannukset per siirto. Jos kaikki noista meidän alkioista siirretään, niin auts. Onneksi olen töissä enkä enää kotihoidontuella!

Nyt vaan pitäisi malttaa odotella sinne ensi viikolle eikä hötkyillä liikaa. Sitten alkaa se ihanan kamala jännäysvaihe kun yrittää pitää näppinsä erossa kaapissa odottelevista raskaustesteistä, kyttää joka mahdollista oiretta ja samalla kiroaa ne ällöt jälkihoitolääkkeet alimpaan helvettiin.

Maanantai, tule jo.