Pieni enkelipoikani,
käytkö nukkumaan pehmoisten pilvien päälle?
Vedätkö peitoksesi aamun usvaa?
Kun ylös katson, näenkö sinut siellä,
olethan vapaa, etkä tunne meidän tuskaa.
Lämmitteletkö säteissä auringon?
Entä kylvetkö sadepisaroissa?
Tahdon uskoa, on sinun hyvä olla,
vaikka en sua näe, et silti ole poissa.
Lasketko pitkin sateenkaarta?
Kisaatko kanssa tähdenlennon?
Tiedän, enkelit sinusta huolen pitää,
puhallan ilmaan suukon hennon.
Ratsastatko villejä aaltoja pitkin?
Leikitkö seassa puuskaisen tuulen?
"Joskus me vielä kohdataan, äiti",
kun kuiskaat, sen rakkaani, kuulen.
<3
VastaaPoista<3
VastaaPoista:´/ <3
VastaaPoista<3 Voimaa Verona sinulle täältä lähetän.
VastaaPoistaKiitos paljon!
VastaaPoistaOsanottoni suureen suruusi Verona ja kovasti voimia. Oma esikoispoikani kuoli kolme vuotta sitten vain päivän ikäisenä. Olen lukenut kirjoituksiasi ja se miten tunnet ja koet asioita, on kuin omasta elämästäni. Tulee parempia päiviä ja huonompia päiviä. Yhä kolmen vuoden jälkeen kaipaan poikaani joka päivä. Näihin vuosiin on kuitenkin mahtunut myös paljon iloa ja onnenhetkiä.
VastaaPoistaKauniin runon olet pojallesi kirjoittanut <3 Olen sitä lukenut yhä uudelleen ja uudelleen ja se kuvaa jotenkin omia ajatuksia omasta pojastani. Tohtisinko kysyä, saako runoasi lainata? Ymmärrän totta kai jos et halua. Jokin siinä vain puhuttelee minua, niin kaunis se on. Toivon kaikkea hyvää sinulle.
Voi kiitos kovasti kommentistasi, ja ilman muuta runoa saa lainata. Se taitaa päteä kaikkiin meidän pienten enkelipoikien äiteihin...
PoistaKiitos, kohtelen sitä hyvin <3
PoistaOlen kokenut keskenmenoja ja kärsinyt lapsettomuudesta. Rämpinyt mustissa vesissä vailla toivoa. Lähes kolme vuotta esikoisen menetyksen jälkeen saimme vihdoin kantaa vauvan kotiin. Toivoa on siis ihan aina.
Jossain toisessa kirjoituksessa mainitsit vaihtavasi akupunktiohoitajaa. Jos asut pääkaupunkiseudulla, Helsingin Töölössä on erittäin hyvä kiinalainen lääkäri, joka on erikoistunut eritoten lapsettomuuden hoitoon.
Todella ikävä kuulla, että kohdallesi on sattunut noin paljon vastoinkäymisiä. Tuntuu niin epäreilulta, että miksi aina samoille ihmisille...! Välillä itse ajattelen, että eikö nämä lapsettomuustaistelut jo riittäisi, pitikö tähän päälle tulla vielä sen kauan odotetun menetys. Vaikka toisaalta ei tietenkään kukaan muukaan sitä ansaitsisi sen enempää...
PoistaKiitos vinkistä, mutta en asu pääkaupunkiseudulla :)