Piinasta helpotukseen, helpotuksesta paniikkiin

Vuoristoradalta päivää. Olen odottanut ja odottanut, että kuukautiset vihdoin alkavat ja hermoillut hartaasti. Eilen aamulla pokka petti, jouduin soittamaan klinikalle kun menossa oli KP 39 ja huolestuin tosissani kierron kohtuuttomasta pituudesta. Olen aika varma siitä, että minulla ei ole koskaan ennen ollut näin pitkää kiertoa! Tuntuu hyvin poikkeukselliselta mutta samalla huolestuttavalta kun nyt näitä on ollut kaksi peräkanaa, ensimmäistä kertaa elämässäni. Huoli siitä, että jotain on pahasti pielessä, vahvistui hiljaa mielen perukoilla.

Lääkäri oli sitä mieltä, että syyllinen löytyy luultavasti joko kilpirauhasesta tai sisuksissa mahdollisesti muhivasta kystasta, joka viivyttäisi kiertoa. Jos kuukautiset eivät viikon päästäkään ole alkaneet, menen käymään klinikalla ja sitten ultrataan. Itse ajattelin, että kilpirauhanen se ei voi olla, kun pielessä olevat arvot eivät ennenkään ole kiertoon vaikuttaneet, vaan rupesin kehittelemään päässäni erilaisia kauhuskenaarioita. Kuka tietää jos sisuksissa on jotain oikein pahasti pielessä, vaikka munasarjasyöpä! Kohtusyöpä! (Onko sellaista edes olemassa?) Syöpädiagnoosihan tästä koko sopasta vielä puuttuisi.

Tänään iltapäivällä tilanne yhtäkkiä ratkesi ja tuulettelin työpaikan vessassa voimallisesti kun menkat alkoivat. Jihuu, vihdoinkin!! Illalla riensin apteekkiin lääkeostoksille ja kannoin kotiin kassillisen erilaisia hormonivalmisteita.

Aamulla olin käynyt varoiksi kilpirauhasarvoja mittauttamassa labrassa, ja vajaa tunti sitten klikkasin tuoreeltaan saapuneet tulokset sähköpostista auki. Hetken päästä olin aivan kauhuissani, S-TSH oli 5,5 !! Tammikuun lopussa mitattuna se oli 4,3, mitä lääkäri piti lapsentekopuuhiin liian korkeana kun tavoite olisi mieluummin alle 2. Lääkitystä nostettiin, ja sen lisäksi olen viimeiset viikot ottanut seleeniä, mikä ainakin viime syksynä vaikutti arvoihin alentavasti.

Tämä selittää täydellisesti nämä pitkät kierrot, sillä tämä on ehdottomasti yksi pahimmista mitatuista arvoista. Pahin on ainoastaan aloitusarvo ennen diagnoosin tekoa eli 6,8. Olen ihan ymmälläni sillä en käsitä mikä on saanut TSH-arvon räjähtämään noin korkeaksi. Samaan aikaan olen paniikissa siitä, että torpedoiko tämä nyt meidän alkavat hoidot kokonaan? Voiko olla mitään mahdollisuuksia saada TSH:ta puolittumaan kahdessa viikossa?? Oman käsitykseni mukaan näin korkeilla lukemilla keho ei ainakaan kykene ylläpitämään raskautta, enkä ole aivan varma miten keho suhtautuu stimulointiin, onnistuuko sekään kovista toiveista huolimatta. En voi uskoa, että saatoin laiminlyödä kilpirauhaskontrollin tällä tavalla. Jos olisin mennyt aiemmin, ongelmaan olisi päästy käsiksi aiemmin...

Huomenaamuna soitan lääkärille ja pelkään sieltä tulevaa vastausta. Tämä monen kuukauden odotus ei voi päättyä näin huonoihin uutisiin, eihän?