Niin, tänne on muuttanut sellainen peikko. Tiedättekö ne kuvat, joissa toisella olkapäällä istuu enkeli, ja toisella piru. No, se meidän peikko muistuttaa vähän tuota jälkimmäistä. Sillä ei ole oikein mitään hyvää sanottavaa ja se esittää mielellään negatiivisia kommentteja, erityisesti liittyen tähän raskauteen. Omituinen tyyppi, en oikein tiedä miten sen saisi savustettua täältä ulos...!
Peikon olemassaolo sai varmaan alkunsa noin viikko sitten kun tulin uudelleen sairaaksi. Sairastuin siis käytännössä ennenkuin ehdin toipua siitä edellisestä. Yskin koko ajan kuin viimeistä päivää, päätä särkee ja olo on vetämätön, diagnoosina mykoplasma. Jippii. Lääkäri ei uskaltanut edes määrätä antibioottikuuria koska kyseisiä lääkkeitä ei saisi raskauden aikana käyttää. Tiistaina kun menemme varhaisultraan, kysyn siellä lääkäriltä (työterveyslääkärin neuvosta) josko kuitenkin olisi jotain mitä uskaltaisi ottaa tai mitä hän ylipäätään on asiasta mieltä.
Joka tapauksessa tämä alituinen sairastaminen, joka on siis kestänyt koko tämän raskauden ajan (!) on vetänyt mieltä hieman matalaksi. On pakostakin ruvennut epäilyttämään, että miten se alkioraukka kestää tuolla sisuksissa kun itse hautoja on näin huonossa kunnossa ihan koko ajan. Senhän pitäisi olla hyvässä turvassa, mutta rajansa kai kaikella...?
Lugesteronia jatketaan edelleen. Soitin viime viikolla klinikalle kun lääkkeet reseptiltä olivat loppumassa, ja sieltä suositeltiin kuuria jatkettavaksi ainakin varhaisultraan asti, kahden kapselin päiväannoksella. Kuulemma varsinkin sellaisissa tapauksissa joissa äidillä on ollut jotain hormonaalisia ongelmia tai on ollut keskenmenoja, on viisasta jatkaa lääkitystä. Minähän taidan kuulua jollain tapaa kumpaankin kategoriaan. Lääkäri soitti uuden reseptin meidän lähiapteekkiin, josta minun piti käydä hakemassa uusi satsi, mutta tietysti onnistuin mokaamaan koko homman, sillä eilen illalla tajusin, että jäljellä on enää 2 kapselia ja apteekki kiinni koko sunnuntain! Eipä ollut oikein muuta vaihtoehtoa kuin vähentää annostus poikkeuksellisesti yhteen per päivä ja käydä heti maanantaina apteekissa kun se aukeaa.
Varhaisultraan on enää vajaa 2 vuorokautta aikaa ja jännitys tiivistyy. Eletään samoja aikoja kuin keväällä kun edellinen raskaus keskeytyi, ja nyt toivon hartaasti että samaa ei tarvitse kokea enää uudestaan. Kyttään ja väijyn olemassaolevia raskausoireita: ovatko rinnat varmasti vielä yhtä kipeät/arat kuin viime viikolla? Entä pissan väri, ettei se vaan ole vaalentunut? Ainut ihan varma ja pysyvä oire on supernälkä, se on koko ajan voimistunut ja nyt purtavaa tarvitaan 2 tunnin välein kuten Sintistäkin. Voi kun tiistai toisi mielenrauhan hyvien uutisten muodossa!
Elä turhia murehdi tuosta sairastamisesta. Itse viime raskaudessa käytännössä sairastin ensimmäiset viisi kuukautta. Joista tosiaan,yskin,eka kolme kuukautta,sairastin influenssa A:n,keuhkokuumeen,poskiontelot kaks kertaa ja silti tuossa vierellä nukkua tuhnottaa 4kk vanha vauveli. Hyvin ne on siellä masussa suojissa sikiöt ja eivät kovin hevillä hätkähdä. Itselläkin tuo kyseinen peikko oli kyllä koko raskauden mun olkapäällä. Tietenkin kolme keskenmenoa ja yks kohdunylkonen oli osa syynä pelkoon ja siihen,että oli hankala nauttia raskaudesta. Haluaisin mielellään kokeilla vielä kolmatta lasta,kun pakkaseen jäi neljä alkiota,mutta jotenkin tällä hetkellä tuntuu ettei mun pääkoppa jaksais hermoilla ja stressata jälleen kymmentä kuukautta.
VastaaPoistaPidän peukut ja varpaat ristissä täälläkin. :)
VastaaPoistaRaskaana ollessa sairastelu pelottaa ja aiheuttaa huolta. Itse sairastin myös ekassa raskaudessa influenssa A:n sekä keuhkokuumeen ja olin viikon sairaalassa. Jouduin syömään antibiootteja useamman viikon ja pelkäsin mitä ne tekevät pienelle sikiölle mutta kaikki päättyi onnellisesti <3 Pikkuiset ovat niin hyvässä suojassa äidin vatsassa että vaikka äiti voisi huonosti niin lapsi voi hyvin <3 Raskaana ollessa vastustuskyky madaltuu ja pöpöt tarttuu herkemmin ja saatta olla vähän koko ajan kipeänä. Täällä peukut pystyssä tulevaan varhaisultraan :D
VastaaPoistaBella
Moikka! Lokakuun lopulla käväsin edellisen kerran lueskelemassa blogiasi, ja voi mitä uutisia täältä tänään löytyikään!! Lämpimät onnittelut! <3 Hushus peikot ja kovasti tsemppiä huomiseen varhaisultraan!
VastaaPoistat. Minni
Aina silloin tällöin sun blogiasi lueskellut. Jo Sintinkin odotuksen aikoihin :) Tsemppiä tulevaan ultraan! Pidän peukut pystyssä!
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaMinäkin käytin lugeja kuopusta odottaessani rv:lle 14 tai 16.
Meillä lukuisia alun keskenmenoja (10 kpl), sekä kaksosraskauden km rv 9, sekä ku-raskaus.
Kuopus saatiin alulle clomeilla ja lugeilla, sekä verta ohentamassa olleilla primaspaneilla. Kahta kapselia minäkin muistaakseni käytin lugeista, vai olikohan se neljä... Mulla siis PCO(S) ja keltarauhasen vajaatoiminta, ovulointiongelmat yms.
Mulla on astma ja olen sairastanut odotusaikana influenssaa, keuhkoputkentulehdusta, jne, sekä kummastakin lapsesta olen oksentanut koko raskausajan, mikään ruoka ei pysynyt sisällä ja kaikki meni loppujen lopuksi hyvin.
Taustasi huomioon ottaen uskon, että raskausaika pelottaa. Toivon kaikkea hyvää ja enkeleitä matkaan!
- Iitu