Ajattelin palata kertomaan vähän kevyempiä uutisia ennenkuin Ne Päivät koittavat. Kuukautiset siis tulivat ja menivät, ja herkkä raskaustestikin näytti negatiivista. Kerrankin sellaisesta näkymästä pystyy iloitsemaan!
Taukoaikeistani huolimatta soitin klinikalle jatkohoitosuunnitelmista, sillä toiveissa oli koko ajan tehdä se viimeinen alkionsiirto heti kun mahdollista, joten arvelin että sitä varten pitää käydä klinikalla vielä viimeinen reissu ennen kesälomia. Yllättäen asiat hoituivatkin kätevästi puhelimessa, mutta sain uutta mietittävää: kysyin pitkään pohtimastani aiheesta nimeltä Endo Scratching ja kävi ilmi, että tällä nykyisellä klinikalla sitä kyllä tehdään jonkin verran eli jos haluan, se onnistuisi. Ainoa mutta oli, että se tehdään aina edelliseen kiertoon, jotta saadaan toivottu kiinnittymistä parantava vaikutus seuraavaan kiertoon. Kohdun limakalvoa raaputellaan kevyesti, jolloin saadaan aikaan inflammatorinen reaktio joka jostain syystä joskus (kuinka epämääräistä!) parantaa raskautumismahdollisuuksia, koska kohdun limakalvo tulee silloin vastaanottavaisemmaksi erilaisten hormonien sun muiden yhteisvaikutuksesta. Google antaa aika paljon tuloksia erityisesti englanninkielisiltä sivuilta hakusanalla "endo scratch". En tiedä kuinka systemaattisesti tätä Suomessa tehdään, mutta ilmeisesti muualla maailmassa tähän metodiin ollaan uskottu jo jonkin aikaa. Toisaalta Suomessa IVF-hoidot ovat verrattain edullisia joten täällä kynnys jatkaa niitä ilman lisäapukeinoja on oletettavasti matalampi.
Syy siihen, miksi epäröin toimenpiteeseen menemistä, oli se että rapsuttelu luultavasti torpedoisi kyseisessä kierrossa luonnollisen raskautumisen mahdollisuuden. Koska nykyään tarraan pienempiinkin oljenkorsiin, haluan pitää kiinni siitä noin prosentin mahdollisuudesta hedelmöittyä luomusti. Soitin vielä uudemman kerran lääkärille ja kysyin tarkasti mitä toimenpiteessä oikein tapahtuu. Hän selitti, että sisään mennään ohuella katetrilla, jolla raaputetaan limakalvoa ja toimenpide tehdään sokkona. Jos hedelmöittyminen olisi tapahtunut ja alkio olisi vasta matkalla munatorvesta kohtuun, se olisi riskitöntä. Mutta jos se olisi kiinnittynyt ja sattumalta juuri siihen kohtaan tökättäisiin katetrilla, niin huonostihan siinä kävisi.
Kun kuulin tuon perustelun, tuumasin että antaa mennä vaan! Siis mitkä ihmeen mahdollisuudet meillä on edes onnistua naturaalisti, joten laitetaan kaikki paukut ensi kiertoon jolloin blastokysti saa uuden kodin. Luotan tuohon 6 päivän ikäiseen supermöllykkään niin paljon enemmän!
Pari päivää sitten kävin siis klinikalla. Ihan viime kädessä rupesi pelottamaan, koska satuin lukemaan jostain blogista etukäteen endo scratch-kokemuksia ja kirjoittajalle se oli sattunut ihan älyttömästi. Pedillä maatessani yritin koko ajan torjua mielikuvia siitä hirveästä kivusta, onnistuen aika heikosti koska makasin siinä ihan rautakankena koivet jäykkinä, komentaen itseäni rentoutumaan yhä uudestaan. Tiedustelin lääkäriltä että milloin hän mahtaa aloittaa raaputtelun ja ihmetys oli suuri, kun lääkäri totesi että homma on jo menossa. Ei siis sattunut juuri yhtään! Otin kyllä panadolin tuntia ennen toimenpidettä mutta tuskinpa se kaikkea kipua vei, mikä helpotus. Verenvuotoa oli vähäsen ja heti sen jälkeen kohdun seutu tuntui hellältä, vähän niinkuin synnytyksen jälkeen mutta noin tuhat kertaa lievemmästi. Illalla otin vielä toisen särkylääkkeen, mutta kivut jäivät siihen.
Tämä taukokuukausi ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan mikään tauko. Tämä on ollut yhtä suunnittelua alusta loppuun asti, lisäksi noin viikon päästä kun menkat alkavat, pitää aloittaa taas Zumenon lääkkeellistä PASsia varten. Onneksi suunnitelmat ovat selvillä myös sen jälkeen, nimittäin olemme jonottaneet taas julkiselle puolelle ja äskettäin kävimme siellä hoidon suunnittelukäynnillä. He pystyvät ottamaan meidät heti kesätauon jälkeen, mikä tarkoittaa sitä että heti alkionsiirron jälkeen alkaa pistoshoito. Tuo vähän pohditutti, että onko tämä keholle aivan terveellistä kun rankkoja hoitoja tehdään ihan peräperää, mutta oma lääkärini kertoi ettei tälle ole mitään estettä. Lääkkeellisessä PASissa munasarjat saavat kuitenkin levätä koska niiden toiminta suljetaan, joten pistoshoidon voi aivan hyvin aloittaa kunhan raskauden mahdollisuus on ensin satavarmasti suljettu pois.
Nyt on sellainen kaikkensa antanut olo. Kyllä tämä tästä. Jos ei blastokysti muutu vauvaksi niin uskon, että viimeistään elo-syyskuun hoito sen tekee.
Vauva-uutisia siis odotellessa. :) kuulostaa melko hurjalta tuo raaputtelu, olet kyllä uskomaton sisupussi ajatellen mitä kaikkea käyt läpi.
VastaaPoista