Sintin Unikoulu vaihe vaiheelta

Kuten eilen kirjoittelin, meillä on ruvettu pitämään unikoulua koska olemme nukkuneet viime aikoina todella huonosti ja oma jaksaminen kärsi unenpuutteen takia huomattavasti. Ensin luulimme, että tyttö teki edelleen hampaita, mutta niin ei ollutkaan asian laita vaan ilmeisesti erilaiset unihäiriöt jäivät ikään kuin päälle erilaisten motoristen taitojen kehittyessä ja hampaiden tekemisen jäljiltä. Halusimme siis palauttaa hyvät yöunet joita meillä vielä aiemmin harrastettiin ja lisäksi tärkeänä tavoitteena oli opettaa Sintti nukahtamaan yksin. Sitä hän ei ole vielä koskaan osannut, mutta toisaalta aiemmin Sintti oli siihen liian pieni. Nyt kun 6kk:n ikä tuli täyteen, oli mielestäni sopiva ajankohta tällaiselle pehmeähkölle unikoululle.

Olemme noudattaneet unikoulussa tassutus-menetelmää vaikka tyttö ei nukukaan mahallaan enää. Rauhoittaminen onnistui hyvin siten, että käsi laitetaan tytön kaulan viereen rinnalle rauhoittavasti paikalleen. Jos hän ei tästä rauhoittunut, niin sitten siveltiin tukevasti kylkeä ja puolittain selkää pitkin peppuun asti. Välillä myös taputeltiin rytmikkäästi peppua sivusta. Varsinkin alussa piti lisäksi usein ottaa tyttö hetkeksi syliin rauhoittumaan, mutta laskettiin aina heti takaisin kun asettui. Usein pettymys oli kova koska hän huokaisi niin helpottuneesti kun pääsi syliin, sulki heti silmät ja olisi nukahtanut siihen alta minuutissa onnellisena, mutta koskaan ei annettu vaan laskettiin takaisin sänkyyn.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan menettelimme seuraavasti. Kun Sintti osoitti väsymisen merkkejä, hänet laitettiin omaan sänkyynsä pusun kera ja sanottiin jotain sellaista kuten "nuku hyvin", peiteltiin, laitettiin unilelu kainaloon ja tutti suuhun. Sitten poistuttiin huoneesta. Itkun alkaessa kuulosteltiin sen sävyä, ja tarvittaessa mentiin paikalle. Itse silloin toistin edellämainitut toimenpiteet, hyssyttelin tai hymisin lisäksi rauhoittavasti mutta en juurikaan puhunut mitään. Poistuin huoneesta mahdollisimman pian. Usein piti palata jo ovelta takaisin. Missään vaiheessa ei kuitenkaan itketetty yksin paria minuuttia pidempään, se oli meille alusta asti tärkeää. Lisäksi päivällä on annettu tuplasti triplasti huomiota ja hellyyttä kompensaationa aiemmasta mielipahasta.

Haasteena tässä oli se, että Sintti itki usein varsinkin noiden pidempien sessioiden aikana itsensä hikeen ja välillä piti riisua vaatteita ja aukoa ikkunaa. Samoin luonnollisesti itkun sietäminen oli erityisesti aluksi todella vaikeaa, koska kasvatusperiaatteisiimme ei ole kuulunut vauvan itkettäminen. Sain unikouluun paljon apua alkuvuodesta ostamastani kirjasta "Unihiekkaa etsimässä" jonka pariin palasin nyt näiden univaikeuksien myötä, ja nyt se olikin huomattavasti ajankohtaisempi kuin pikkuvauva-aikana.

Tässä ovat järjestyksessä unikoulun "tulokset" per päivä. Sintti nukkuu yleensä 3-4 unet + päälle vielä yöunille nukutus, mutta koska usein hän nukahtaa rinnalle tai myös vaunuihin, ei noiden päivien kohdalla näy yhtä montaa nukutusta. Olen kirjannut vain ne jolloin Sintiltä on edellytetty yksin nukahtamista. Minuuttilukema unien kohdalla tarkoittaa nukuttamiseen käytettyä aikaa per kyseiset unet.

1. päivä
- päiväunet: 45 min (kikatusta ja pelleilyä, Sintti ei selvästikään ensin hoksannut mitä tässä ajetaan takaa vaan piti hommaa hauskana leikkinä. Sitten kun hän todella ymmärsi, että kukaan ei tulekaan nukuttamaan, alkoi kunnon itku)
- päiväunet: 20 min (edelleen aluksi naureskelua)

2. päivä
- päiväunet: 20 min
- yöunet: 55 min (nukahti ensin rinnalle ja heräsi tunnin päästä uudestaan jolloin siirrettiin sänkyyn ja yksinnukuttamisvaihe alkoi. Tämä oli kaikista kamalin vaihe koko unikoulussa ja vieläkin tuntuu pahalta kun muistelen kuinka hysteerisesti Sintti tuolloin itki ja nikotteli. Mutta tässä vaiheessa me teimme vielä väärin, yritimme soveltaa keskenään pistäytymis- ja tassutusmenetelmää mikä ei todellakaan toimi! Kyllä ne menetelmien kehittäjät oikeasti tietävät mitä tekevät eli kannattaa todellakin pitäytyä siinä minkä valitsee.....)

3. päivä
- päiväunet: 45 min (Tässä vaiheessa Sintti selvästi oivalsi, että tämä ei ole enää mikään väliaikainen kokeilu vaan nukutusmenetelmä on tullut jäädäkseen joten protestoi voimakkaasti. Aina kun yritin poistua huoneesta, rupesi itkemään lujaa ja rauhoittui vasta kun tulin luokse ja tassutin. Kahdesti syliinotto.)
- 2. päiväunet: 40 min
- yöunet: 40 min. (Poikkeuksellisesti ei nukahtanut rinnalle. Tämä oli vaikea kerta sillä miehellä meinasi usko loppua ja hänen suustaan kuultiin jopa kommentti: "Tämä tekniikka on ihan syvältä, tämä ei toimi ollenkaan. Mitä jos menen sinne seuraavaksi ja seison hänen vieressään niin kauan että hän nukahtaa"??? Lienee selvääkin selvempää, että minä hoitelin tämän vuoron loppuun ;)

4. pvä
- 1. päiväunet: 35 min (Ei enää kovin epätoivoista itkua, välillä puuhasi omiaan ja itki "kutsuitkua")

5. pvä
- yöunet: 20 min (mökkeilemässä, vieraissa olosuhteissa --> aika hyvin!)

6. pvä
- yöunet: 20 min

7. pvä
- päiväunet: 10 min (Tämä tapahtui ensimmäistä kertaa helposti, mutta toisaalta Sintti oli sinnitellyt hereillä jopa 4h yhteen putkeen eli oli todella väsynyt)

8. pvä
- 1. päiväunet 45 min: nukahti rinnalle mutta heräsi siirrettäessä omaan sänkyynsä ja sitten oli vaikeuksia nukahtaa uudestaan. Epätoivoinen itku alkoi käytännössä aina kun lähdin huoneesta.

Unikoulua on siis pidetty nyt 8 päivää, mutta kuten huomaatte: Sintti ei ole vielä täysinoppinut. Toisaalta en sitä häneltä odotakaan, varsinkin kun haluamme käyttää tällaista vähän pehmeämpää menetelmää. Kuitenkin voin jo nyt sanoa, että tämä tuntuu paljon paljon paremmalta kuin aiempi sylissänukuttaminen josta Sintti yksinkertaisesti kasvoi ulos (hirveä huuto heti kun otti syliin makuuasentoon ja laittoi tutin suuhun) ja menetelmä muuttui kasvamisen myötä meille huonoksi. Tämä on helpottanut ainakin omaa elämääni huomattavasti sillä en enää ole nukuttamisessa 100%:sti kiinni sitä 15-60 minuuttia kuin se yksille unille on vienyt, vaan nyt olen voinut tehdä muutakin siinä välissä kun Sinttiä nukutetaan.

Lisäksi uskon vakaasti, ettei mene kauaa kun tyttö nukahtaa heti kohta kun omaan sänkyynsä pääsee. Nyt ei voi vielä odottaakaan, että puolen vuoden sylissä nukuttamisen jälkeen hän oppisi viikossa nukkumaan itsestään, mutta hiljaa hyvä tulee! Ja mikä ihan parasta: minusta tuntuu, että koko perheen yöunet ovat parantuneet reippaasti ja jatkuva yöheräily on hieman vähentynyt. Eilen tapahtui myös sellainen ihme, että meidän mennessämme makuuhuoneeseen nukkumaan, tyttö heräsi ja alkoi villisti huiskia sängyssään mutta kun emme puuttuneet asiaan, hän nukahti itsestään muutamassa minuutissa. Aiemmin tuollainen olisi ollut aivan ennenkuulumatonta :)

Unikoulu jatkuu tästä eteenpäinkin ja palaan aiheeseen muutaman päivän kuluttua uudestaan! Minkälaisia kokemuksia teillä on?