keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Jännät paikat

Viime päivinä olen yrittänyt käyttää aikaa mukavien asioiden tekemiseen. Olen jopa ryhtynyt taas pitämään kunnostani huolta, sillä tuntuu että nyt ovat kaikki keinot tarpeen mielialan ja oman olemuksen kohottamiseksi.

Joku vinkkasi aiemmin kilpirauhasarvojen tsekkauksesta ja viikko sitten sain uudet lukemat. Kun helmikuussa TSH oli 3.4, nyt se oli pudonnut lukemaan 1.9. Endokrinologin mielestä tämä on tosi hyvä arvo ja sen mukaan vajaatoimintaa ei nyt ole. Päätin, että niin kauan kuin tämä kakkosen yritysrumba kestää, käyn tarkistuttamassa arvot vähintään kerran 3kk:ssa ihan kaiken varalta.

Klinikalla kävin ultrassa sekä viime perjantaina että tämän viikon maanantaina. Näkymät olivat aivan loistavat, ja lääkäri veikkaili että ovulaatio tapahtuu tänään eli keskiviikkona (KP 15). Ryhdyin tikuttamaan jo sunnuntaina ja niin kävi, että positiivinen tulos rävähti näytölle eilen illalla. Tänään kilautin klinikalle ja sovimme, että tulen PAS:iin tulevana perjantaina.

Nyt on siis todella jännät paikat, sillä huomenna meidän vihoviimeinen alkio sulatetaan pakkasesta! Jos käy niin kehnosti että se kupsahtaa, labrasta soitetaan iltapäivällä. Jos taas ei kuulu mitään on alkio todennäköisesti selvinnyt ja saamme mennä perjantaina paikan päälle. Hui hui sentään...Kunpa se puhelin ei soisi...

Kerroin lääkärille, että en tosiaankaan halua Lugesteronia samaa annosta kuin viimeksi jotta kierto ei taas heittäisi häränpyllyä. Päätimme laittaa saman annostuksen kuin toissa siirrolla eli 2 kapselia päivässä, ja tämä onneksi tarkoittaa samalla sitä, että piinapäivät rajoittuvat noin viikkoon. Tästä saan voimaa kestää siirron jälkeiset päivät, sillä tiedän että ikävän yllärin koittaessa on apukin lähellä: uuden IVF-hoidon piikitykset alkavat saman tien.

Tilastollisestihan 1 kolmesta siirrosta johtaa raskauteen ja nyt olisi käsillä se kolmas. Valitettavasti kaikki sinisilmäisyys ja sokea positiivisuus on jo karissut matkan varrelta, joten koitan olla ajattelematta koko todennäköisyyslaskentaa, sillä näistä ei koskaan tiedä. Yritän ajatella niin, että seuraavan 2kk:n tähtäimellä tulen melko varmasti raskaaksi, mutta tuleeko se tästä perjantaisesta - se on suuri arvoitus.

Pitäkäähän taas peukkuja! (teidän sormiparat ovat varmaan jo ihan puutuneet tässä aikojen saatossa ;) Ja puhelimelle hyssss....

5 kommenttia:

  1. Onnea matkaan! Toivotaan, että puhelin pysyy hiljaisena ja teitä odottaa klinikalla hienosti kehittymään lähtenyt alkio, jolla on iso vimma päästä kohtuun ja napata tiukka ote! :)

    VastaaPoista
  2. Kovasti innea matkaan täältäkin!!

    t. Minni

    VastaaPoista
  3. Lycka till, toivottavasti kaikki menee hyvin!

    VastaaPoista
  4. Onnea matkaan täältäkin suunnasta!

    VastaaPoista