Sintin kehitysaskeleet

Sintti on kehittynyt viimeisen 2-3 viikon aikana aivan valtavasti. Ensimmäiset naurut saatiin jo parisen viikkoa sitten, mutta puolitoista viikkoa sitten Sintti päästi ekat kunnolliset kikatukset mummulle. Mikä ihana ääni! :) Samoin kuvioihin on tullut rinnalla pelleily. Ensin tyydytetään pahin nälkä, mutta kun masu ei enää kurni, yhtäkkiä hoksataan että äitihän se siinä ja ruvetaan hymyilemään aivan vallattomasti. Päälle röhönauru "höhö höhö" ja sitten taas muutamat pikaiset imut rinnasta, kunnes pelleily aloitetaan uudestaan.

Muutenkin Sintti on huomannut seurustelun merkityksen, ja erityisesti sen kuinka paljon kivempaa on seurassa kuin yksin. Viihdyttämistä voi vaatia kitisemällä ja kun joku saapuu seurustelemaan, se palkitaan leveällä hymyllä!

Meillä on tapahtunut eräs merkittävä käänne autoistuinongelman suhteen. Nyt näyttää siltä, että tyttö on ehtinyt tottua siihen tai selkä on sopeutunut erilaisiin asentoihin, joten automatkat eivät enää ole täynnä kurkku suorana kiljumista. Eräänä päivänä kävi jopa niin, että kuljimme asioilla ja shoppailemassa melkein kolmen tunnin ajan ilman minkäänlaisia ongelmia. Jossain välissä tyttö otti nokoset istuimessa ja herättyään menimme isoon ruokakauppaan, jossa neiti katseli ihastuksissaan ympärilleen ja unohti kokonaan että kerran tunnissa on vaadittava ruokaa. Laitoimme hänet kaukalossa ostoskärryihin ja sieltäkös oli mukava katsella maisemia! Välillä pääsi myös äidin tai isän syliin kasvot menosuuntaan ja siellä pysyi hyvin tilanteen tasalla eikä missannut mitään tärkeää.

Lomalla rytmi on mennyt aika railakkaasti sekaisin mikä aiheuttaa välillä vähän harmaita hiuksia (siis vanhemmille, ei lapselle!). Välillä vitamiinitippojen otto unohtuu eikä pottuakaan ole mahdollista keitellä ihan joka päivä. Olemme kuitenkin pyrkineet maistelemaan perunaa noin joka toinen tai kolmas päivä, ja tuntuu että se uppoaa koko ajan paremmin. Olisin halunnut antaa myös bataattia mutta jostain syystä sitä ei täältä saa ollenkaan. Monesti epäilyttää, että kuinkahan paljon siitä perunasta oikeasti menee läpi kun ruokailu on sellaista pelleilyä ja ruoan ulos pärskäyttelyä kuten vauvoilla varmaan usein on, mutta todistettavasti ainakin kerran kakasta löytyi jotain hyvin paljon perunan tapaisia kokkareita ;) Äiti ei nimittäin saa haarukalla kovin pilttimäisen sileää rakennetta sitten millään! Toivottavasti neidistä ei muuten ole tulossa kovin pahaa sihtikurkkua, koska välillä on havaittavissa inhonilmeitä kasvoilla ja kakomista kun kurkkuun vilahtaa joku milliä isompi pala...

Olemme edelleet pitäneet päivärytmissä 2 pulloa sakeutettua maitoa puklaamisen hillitsemiseksi, mutta lomalla homma meinasi hieman karata käsistä. Meillä meni varmaan jossain vaiheessa 3 päivää ilman yhtään pulloa ja siitä meinasi uhkaavasti seurata pullolakko. Seuraavat pari maitopullollista menivät aivan haaskioon kun Sintti vain pyöritteli tuttiosaa suussaan tai syljeskeli sitä pois. Sakeutetussa maidossa kun on se huono puoli, että sitä ei voi kovin kauaa tarjota sillä jo jonkin ajan kuluttua se alkaa olla melkoista sementtiä. Onneksi saimme otettua tilanteen haltuun ja nyt Sintti syö jälleen kuuliaisesti kaksi pulloa päivässä. Meinasinkin jo pelästyä, että käykö tässä niin etten pääse enää koko loppu imetysaikana koskaan kodista pois jos pullo ei enää kelpaa! Tyttelin syömistiheydellä nimittäin ei tuntia kauempaa todellakaan olla pois jos ainoa ravinnonlähde on rinta, enkä muutenkaan olisi valmis aivan niin tiiviiseen symbioosiin vauvan kanssa.

Sintti omaa selvästi myös jonkinlaista tilannetajua nykyisin. Hän tunnistaa selvästi milloin olemme kotona ja milloin jossain muualla. Eräänä päivänä kyläpaikassa laitoin hänet nukkumaan pikkusängylle oven taakse ja itkuhälyttimen puuttuessa kävin aina säännöllisin väliajoin tarkastelemassa, että vieläkö siellä nukutaan. Sintti ei nimittäin läheskään aina herää kiljumalla vaan saattaa yleensä herätä ihan omia aikojaan ja katsella ympärilleen, paikalle saavuttuessa hakija saa tavallisesti palkaksi hymyn. No tuolla kyläpaikassa kävi juuri niin, että lapsireppana oli herännyt vieraassa paikassa ja ihmeissään möllötti sängyllä. Kun tulin, sain lyhyen hymynvilauksen mutta heti sekunnin päästä alahuuli kääntyi alaspäin ja sieltä tuli hyvin loukkaantunut ja vihainen itku! Vauva oli selvästi kiukkuinen siitä kun hänet oli jätetty yksin.

Meidän yöt paranevat onneksi koko ajan. Tämänhetkinen ennätys on 9,5 tuntia yhteen putkeen heräämättä kertaakaan syömään. Kyllä olikin ihanaa nukkua ihan itsekseen haluamassaan asennossa monta monituista tuntia! Toivottavasti tästä muodostuisi hiljalleen tapa, sillä joskus käy myös niin, että Sintti herää jo aamukahdelta tai –kolmelta. Tavallisesti kuitenkin vasta klo 4 ja klo 5 välillä.