Kolmosen yritys: Akupunktiosta Apua?

Tuntuu, ettei ole oikein hirveästi kirjoitettavaa näinä päivinä. Suututtaa, että olen tässä edelleenkin jauhamassa näitä samoja hedelmöityshoitoasioita kuin viime vuonna. Silloin kävi hyvin, mutta niinhän sekin tärppi nykäistiin nenän edestä viime metreillä pois: "Ähäkutti!" Jutut ovat siis edelleen ihan samat, ainoastaan synkemmillä sävyillä väritettyinä. Ihan itseänikin kyllästyttää.

Luvassa nyt siis kuulumisia viime lääkärikäynniltä maanantailta. Lääkäri oli sitä mieltä, että ehkä se ainokainen edellisen kierron munarakkula ei välttämättä sisältänytkään munasolua ja näin ollen keltarauhashormonin puute olisi aiheuttanut lyhyeksi jääneen kierron. Tai jotain tähän suuntaan, sillä veikkailua se on joka tapauksessa. Ultratessa kävi ilmi, että kaikki on sisuksissa kuitenkin ihan hyvin: limakalvo on sopivasti kehittynyt ja munatorvissa uinuu molemmilla muutamia follikkeleita, joista saattaisi hyvällä tuurilla jokunen lähteä kasvamaan. Mikään ei siis estä uutta hoitokierrosta.

Meillä on luultavasti maailman ihanin ja empaattisin lääkäri. Uskon, että tämä raskas prosessi olisi paljon vaikeampi kestää jos meitä hoitaisi joku muu. Hän kuuntelee ja huolehtii, mutta antaa meidän itse päättää etenemisestä. Tälläkin kertaa hän oli huolissaan jaksamisestani, mutta vakuutin että jaksan huonommin jos minulta otetaan toivo raskautumisesta pois - jatkettava siis on!

Niinpä sain uudet reseptit, tällä kertaa yhdistelmällä Puregon ja Orgalutran. Puregonia tuli reilusti. Muistaakseni vuosi sitten ensimmäisten päivien annos oli 200 yksikköä per pistos, nyt se on 375. Kroppa reagoi niin huonosti lääkkeisiin, joten annostusta lisättiin erityisesti kun vaaraa hyperstimulaatiosta ei minun kohdallani ole. Ensimmäinen kontrolliultra on huomenna ja sitten selviää onko mitään lähtenyt kasvuun. Tällä viikolla on siis piikitetty maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Vuorossa on vielä tämän illan pistos ennen huomista. Tunnen alavatsassa selvästi jotain pullisteluja, lisäksi eilen kiristeli kun olin niin paljon liikkeellä ja tuntui että iltaa kohden piti ruveta rauhoittamaan menoa.

Tällä kertaa en kuitenkaan uskalla tehdä mitään etukäteisarveluja saaliin koosta, sillä ne menevät aina pieleen. Toivon ainoastaan, että siellä kasvaisi useampi ja niin, että punktioon on järkevää lähteä. Uskon kuitenkin että tällä kertaa tulemme tekemään keräyksen vaikka siellä olisi yksi ainokainenkin, sillä tuntuu että riskejä on pakko ryhtyä ottamaan...

Minulla on nyt tavoitteena panostaa rentoutumiseen, sillä tunnen oloni fyysisestikin stressaantuneeksi. Erityisesti maanantai oli todella ahdistava päivä ja sydän jyskytti rinnassa, enkä meinannut saada sitä rauhoittumaan. Olen yrittänyt keksimällä keksiä, mikä minua rentouttaisi, mutta nyt kaikki sellainen tuntuu kovin kaukaiselta. Se olisi kuitenkin todella tarpeen, jotta hoito onnistuisi ja alkiokin pystyisi paremmin kiinnittymään. Sitten päätin kokeilla yhtä asiaa, minkä pariin en vielä ole löytänyt - akupunktiota. Varasin ajan täksi iltapäiväksi ja menen sinne suurella mielenkiinnolla. Tulisiko tästä kaksi kärpästä yhdellä iskulla - apua hedelmöittymiseen ja rentoutumiseen?