RV 36+1: Neuvolapettymys + masukuva

Kiitos kaikista lohduttavista ja tsemppaavista kommenteista eilen! Pieni paniikinpoikanen oli selvästi iskemässä päälle, mutta yön yli nukkuminen hieman helpotti ja sain uutta perspektiiviä asiaan. Sitäpaitsi, rupesin soveltamaan uutta periaatetta:

If you are not ready, GET ready!

Tarkoittaa käytännössä sitä, että haalin kaikki ne laatikonpohjalle kerääntyneet opaskirjaset iltalukemiseksi ja kahlaan niitä nyt päivittäin läpi niin kauan että olen saanut kaikki luettua. Samoin kodin rästihommia hoitelen nyt ihan täysin kiireellisyysjärjestyksessä niin, että se ensin alta pois mikä eniten harmittaisi jos jäisi tekemättä.

Eilisessä kommenttiboksissa Vilho kirjoitti todella osuvasti ja silmiä avaavasti, että hänellä loppuodotusvaiheessa vauvan kaipuu ja ikävä ehti kasvaa aikamoiseksi. Ihan totta! Minäkin ajattelen ja kaipaan vauvaa päivittäin, kun tuntuu siltä, että haluaisi niin kovasti jo tavata sen pienen ihmisen joka siellä on kasvamassa ja minkälainen hän sitten ihan oikeasti on. Olisi siis ihana saada oma vauveli vihdoin syliin :)

Mutta, tunteet menevät selvästi ylös ja alas, koskapa nyt on taas aika pettynyt ja harmistunut olo. Minulla piti olla tänään neuvolalääkäri ja jotenkin pistin kaiken toivoni siihen, että nyt saan kuulla vihdoin mikä se kohdunsuun tilanne on, eli onko syytä toden teolla valmistautua synnytykseen henkisesti vai koittaako h-hetki vasta parin viikon päästä. Lääkäripä olikin sairastunut ja uusi aika kiven takana! Onneksi terkka teki kaikkensa ja pisti minut ilmeisesti ylimääräiseksi jollekin toiselle lääkärin viikon päästä, joten ei tarvitse ihan hirveän kauan sentään odotella. Lohdutuksekseni sain myös kuulla, että synnytyspöydällä viimeistään tehdään synnytystapa-arvio ja jos vauva ei mahdu tulemaan niin sitten kärrätään sektioon. Eli jos joutuisinkin jostain syystä synnyttämään ennen lääkärikäyntiä niin ainut asia mistä se on pois, on minun oma henkinen valmistautumiseni.

Se mitä en olisi halunnut kuulla yhtään, oli tämänkertainen hurja painonnousu. 1120 grammaa!! Viime viikkoisen neuvolareissun jälkeen on alkanut mielestäni ihan hienoinen turvotus joka sai minut ottamaan kihla- ja vihkisormukset 3 päivää sitten sormesta pois, eli tällä voi olla osuutta asiaan. Luulenpa kuitenkin, että pääsyyllinen on sittenkin tämän viikon herkkuaddiktion kohde eli Daim-jäätelö jota on tullut maisteltua reilulla kädellä harva se ilta, ja joka on jäänyt muistoksi kroppaan (sekä vähän myös kasvoihin finnien muodossa)...Nngh. Tosin näin äitiyslomalla syöminen on muuten kohtuullistunut tosi paljon ja aterioiden määrä on vähentynyt juuri sopivasti kun viime aikoina varsinkin työpäivät menivät siihen, että olin vähän väliä napostelemassa jotain. Silti herkuttelu on lisääntynyt ja painottunut valitettavasti näihin "kevyt" nameihin eli Daim-jätskiin joka siis tunnetusti sisältää vain pari hassua kaloria...NOT ;)

Tähän loppuun vielä masukuva eiliseltä eli kun viikkoja oli kasassa tasan 36. Aivan mahdottoman kokoinen tuo masu!

Ja eräs kiva uutinen, meidän tilaama pinnasänky on vihdoinkin saapunut vaikka viimeisimmän tiedon mukaan sen piti tulla vasta reilun viikon päästä! Nyt lähdemme sitä noutamaan ja valitsemaan samalla jotkut kivat lakanat :) Jos ei tämä piristä niin ei sitten mikään.