Perjantaisen raskaustestin odottelu tuntuu erityisen piinaavalta joten on paikallaan kirjoittaa vähän ajatuksia ylös, ehkä se helpottaa tätä jännittynyttä olotilaa. Viime viikon puolella mieliala muuttui kuin tyhjästä aika äkäiseksi, ilman mitään näkyvää syytä. Näissä kummallisissa ja satunnaisissa kiukkufiiliksissä olen ollut siitä asti, jopa siihen pisteeseen asti että mieskin on asiasta huomauttanut. Samalla kuvioihin astui aivan hillitön ja jokapäiväinen väsymys.
Näiden oireiden perusteella päättelin, että niiden täytyy kieliä raskaudesta, joten taas kerran olen toteuttanut pakkomiellettäni pissan värin kyttäämisestä. Olen myös googlettanut erilaisia raskausoireita jo useita kertoja, vaikka periaatteessa minun pitäisi ne tietää jo varsin hyvin - eihän tässä tosiaankaan olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä! Olisi vain niin ihanaa löytää joku täydellinen vastine näille tuntemilleni oireille ja saada varmuus siitä, että on raskaana.
Vaikka kuinka tarkastelen pissan väriä, totuus on että se ei ole muuttunut mihinkään. Samoin kaksi aiemmistä raskauksista tuttua piirrettä eli rintojen kipuilu ja masuturvotus loistavat poissaolollaan. Pikemminkin paino on tehnyt pienen nykäisyn alaspäin viimeisen parin päivän aikana. On enemmän todennäköistä että raskausoireet noudattaisivat tutuksi tullutta kaavaa, kuin että olisin poikkeuksellisesti täysin oireeton, joten ikävä kyllä on pakko vetää se johtopäätös että hoito ei tainnut onnistua :( Tein sellaisen päätöksen, että oman mielenrauhani vuoksi aikaistan testin tekopäivää perjantaista keskiviikkoon eli huomiseen. Kyllä se silloin näkyy jos on näkyäkseen. Saan sitten toipua hyvissä ajoin tästä pettymyksestä ja täyttää päätä joulun ajan jollain muilla kuin pakkoraskautumisajatuksilla!
Tsemppiä Verona, kohdata huominen. Ajatuksissa olet <3 Tunnemyrskyä varmasti luvassa, sanoi testi mitä tahansa.
VastaaPoistaKiitos, Turnip!
PoistaTyhjiä sanoja täältä ruudun takaa, mutta toivotan sinulle silti valtavasti voimia, ja kovasti hcg-hormonia <3
VastaaPoistaOlen lukenut melkein kaikki kirjoituksesi, ja meinannut jo monta kertaa kommentoida, mutta sanat tuntuvat niin pikkuruisilta ja turhilta kaikkeen kokemaasi verrattuna. En sano että sinä olet varmaankin vahva, kun olet selvinnyt kaikesta, koska mitä vaihtoehtoja tragedian kohdatessa on kuin yrittää selviytyä… Kuitenkin ihailen sinua, kun vaikutat kykenevän suhtautumaan elämään positiivisesti, nautit pienestä tyttärestäsi ja vielä kirjoittamaan asioista näin kauniisti, analyyttisesti, eri kanteilta pohtien.
Itselläni oli väkivaltainen liitto, vaikea ero, ja nykyisen mieheni tapasin vasta reilusti yli kolmekymppisenä, kun kaikki kaverit saivat jo toisia lapsiaan, jotkut saattelivat jo koulutielle. Mies ei ollut valmis hankkimaan lasta (kaikesta varoittelustani huolimatta, että ei niitä noin vain saada), ja sitten kun hän oli valmis, ei mitään tapahtunutkaan. Vuosi on nyt mennyt, 3kk sitten aloitettiin tutkimukset ja arveltiin että ongelma on mahdollisesti alkion kiinnittymisessä.
Uskomatonta kyllä, minuakin odottaa huomisaamuna testin tekeminen. Vasta lauantaina on 2 viikkoa kulunut ovulaatiosta, mutta en millään jaksa odottaa siihen asti. Kunpa olisi tärpännyt, koska en jaksa enää unettomia öitä, hormoniaknea, kateutta siitä että muilla on ja minulla ei, haikeaa ja kateellista pikkulasten katselua kaupassa ja kylillä…
T. Karo
No juu, eipä tullut positiivista, ja kuin tämän alleviivatakseen alkoivat kuukautiset oikein tulvimalla. Luteaalivaihe on edelleen siis vajaa.
PoistaToivottavasti sinulla on parempi onni!
T. Karo
Kiitos kommentistasi, kauniita sanoja! Sinulla on ollut melkoinen urakka jos olet melkein kaikki postaukset ehtinyt lukea :)
PoistaOlen tosi pahoillani, että teillä ei tärpännyt! Kohtalotovereita ollaan koska negatiivisen testituloksen sain minäkin tänä aamuna...Kuukautiset eivät ole vielä alkaneet, mutta varmasti tulevat päivänä minä hyvänsä :(
Sinulla on myös monenmoisia kokemuksia taustalla. Kyllä toivoisi, että kovia kokeneiden ei tarvitsisi vielä kamppailla raskautumisen kanssa, mutta kuten niin monesti on jo todettu - elämä ei ole alkuunkaan reilua. Parempaa onnea ensi kuussa - meille molemmille! <3
Kyllä ne oireet ja niiden puute voi olla raskauksissa erilaisia, tsemppiä siis vielä kovasti tähän yritykseen! Itsellä neljä raskautta takana, joista yksi lapsi viimeisimmästä raskaudesta on saatu kotiin saakka, esikoinen menetettiin päivän ikäisenä ja sen lisäksi taustalla kaksi keskenmenoa sekä lapsettomuushoitoja.
VastaaPoistaEtenkin esikoisen ja kuopuksen välillä parin vuoden aikana lähes joka kierrolla oli raskausoireita, mutta siltikään ei niillä kierroilla tärpännyt. Kun taas sillä kierrolla, jolla oireet loisti poissaolollaan, olinkin raskaana. Ei ollut edes sitä aiemmista raskauksista tuttua rintojen arkuutta, ei vaikka kuinka tunnustelin.
Tällä haluan siis sanoa, että Toivoa on! Lämmintä joulua sinulle ja kovasti onnea matkaan <3
-H
Kiitos kovasti, -H! Valitettavasti meillä ei tärpännyt, tein tänä aamuna puhtaakin puhtaamman negatiivisen tuloksen :(
PoistaMinulla ainut oire kahdessa viimeisessä on ollut hillitön palelu. Ja muutes mulla ei raskaustesti näyttäny mitään vielä kun sen olis jo pitäny, vasta viikon myöhemmin sain haalean viivan.
VastaaPoistaOlen myös kuullut noista, että joillakin viivat ilmaantuvat vasta myöhemmässä vaiheessa, mutta minulla ei ole koskaan käynyt noin. Negan sain ja kun oireetkin puuttuvat niin kyllä se on selvä peli :(
PoistaMinä oon yksi niistä onnekkaista, jolla kaikki käy "helposti". Esikoinen täyttää maaliskuussa 2v, toukokuussa syntyi tyttö, joka menehtyi 9 päivän ikäisenä. Ja nyt odotellaan kolmatta, mutta nyt se on tuntunu pelottavalta asialta eikä ole uskaltanut iloita. Niin kovasti kun haluanki ihana rakkaan vauvan syliin terveenä, pelkään että taas kaikki menee pieleen. Enkä uskalla suunitella tulevaa. Mutta olen kiitollinen, että olemme saaneet mahdollisuuden uuteen raskauteen.
VastaaPoistaIkävä on enkelityttöä, vaikkakin kaiken tohinan keskellä unohtaa kaiken sen tuskan ja pahan olon mitä on kokenut. Välillä sitä oikein teki mieli huutaa ääneen, että mitä semmosta me ollaan tehty, minkä takia meiltä viedään lapsi pois. Käytetään vain näytillä. Tuntui, ettei kenenkään pitäs joutua hautaamaan omaa lastaan.
Tsemppiä ja peukut pystyyn, että teillekkin pian ois kasvamassa uusi ihme mahassa! -J
Kiitos J, ikävä kyllä emme nyt olleet niin onnekkaita kuin olisin toivonut. Tein tänä aamuna todella selkeän negatiivisen raskaustestin.
PoistaOtan osaa menetykseesi ja hienoa, että olet taas uudelleen raskaana! Se on varmasti uskomattoman tärkeää toipumisprosessin kannalta. Toivottavasti raskaus sujuu hyvin ja saat pian terveen ja eläväisen vauvan syliisi :)