maanantai 4. lokakuuta 2010

Parisuhteilua ja kilokontrollia

Viikonloppu on nyt sitten virallisesti ohi, mutta samoin ovat onneksi viime viikon negatiiviset fiilikset. Kiukkuilua tuli harrastettua (vahingossa) pari päivää mutta viikonloppuna ne katosivat onneksi jonnekin taivaan tuuliin. Nautimme miehen kanssa olan takaa viimeisistä yhteisistä vapaista ennen hänen lähtöään kaukomaille ja yhdessä vietetty aika oli jotenkin bittersweet. Huokaus.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että minulla on maailman paras ja ihanin aviomies. (Sanokaa mitä sanotte mutta näin on päässyt käymään :D ) Sydämeen tulee iso surku kun jään näiksi kuukausiksi yksin kotiin. Onneksi kuitenkin parisuhde on aivan loistavalla tolalla ja luottamus toiseen 100%:nen, joten ainoa kamppailtava asia tulee olemaan oma ikävä.

Vauvayritysten suhteen meillä on juuri nyt aika hyvä mieli, koska olemme tehneet voitavamme emmekä muuta voi. Jos pystyn, niin ajoitan tietenkin vierailuni hänen luokseen mahdollisuuksien mukaan otollisille ajoille, mutta jos se ei onnistu, niin tähän touhuun tulee vain luonnollinen aikalisä.

On ollut jännä muuten seurata viime aikoina lähipiirini henkilöitä, joiden epäilen suuresti myös yrittävän raskautta. Varsinkin eräs tietty nuori nainen on ollut hyvin kärttyinen ja pahalla tuulella jo useamman kuukauden, mikä ei ole hänelle tavanomaista. Nyt osaan samastua ja ymmärtää, että jos heilläkin on yritys ollut päällä jo pitkään (kuten varmasti onkin), ei ole helppoa pettyä kerta kerran jälkeen. Samoin näin jälkikäteen tunnen sympatiaa erästä vanhaa luokkakaveriani kohtaan josta yleisesti ihmeteltiin kuinka ko henkilö on usein niin pahantuulinen, mutta sitten joku tiesi kertoa että heidän perheessä on vauvaa koitettu saattaa alulle jo pari vuotta. Ihmiset reagoivat eri tavoin ja varsinkin tämä henkilö reagoi näkyvällä aggressiolla.

Viime viikon puolella tuskailin salakavalaa painonnousua. No okei, nyt puhutaan yhdestä kilosta, mutta arvatkaapa mitä: viikonloppuna tuli toinen mokoma lisää! Perskules, ei ole hauskaa! Sehän vain suivaannutti minut lenkkipolulle ja salille, ja nyt onkin hyvä putki saatu käyntiin. Ruokavaliosta en voi sanoa ihan samaa, mutta kyllä sekin on hitusen enemmän kohdallaan kuin viime viikolla. Eteenpäin sano mummo lumessa! :)

2 kommenttia:

  1. Mulla ainakin paino nousee kuukautiskierron loppua kohti. Elimistö kerää vararavintoa ja nestettä ja painan pari kiloa enemmän. Sitten, kun kuukautiset alkavat myös aineenvaihdunta vilkastuu. Vessassa saa juosta jatkuvasti. Ja hups, ne kaksi kiloa katoavat päivässä.

    Mulla oli tosiaan hieman tottumista tähän, koska pillereitä syödessä ei mitään vastaavaa ollut. Aina kuulee sanottavan, että e-pillerit lihottavat, mutta mulla se on kyllä ollut päinvastoin. Kun lopetin pillereiden syömisen ja alkoi tää kierron mukaan tapahtuva painon nousu ja lasku, myös rinnat kasvoivat yhden kuppikoon. Which is nice or not.

    VastaaPoista
  2. Fru L: tuo käy kyllä aivan järkeen, ja varsinkin jos sama toistuu joka kuukausi. MInulla ei taida olla aivan siitä kysymys, vaan pelkäänpä että kilo(t) on tulleet syömällä...:)

    VastaaPoista