perjantai 3. joulukuuta 2010

Rupeapa rentoutumaan!

Viime aikoina olen ihan tietoisesti yrittänyt saada itseäni rentoutumaan mm. lepäämällä tarpeeksi ja karsimalla kalenteristani sellaisia epämieluisia menoja, jotka on pakko hoitaa mutta jotka saavat mielessä aikaan voivotteluja ja laistamisen haluja. Ihminen ei voi tehdä pelkästään hauskoja asioita joten olen ainakin yrittänyt vähentää noita ei-hauskoja-menoja jos en pääse niistä kokonaan eroon.

Joistain rasittavista rutiineista, kuten esim. viikkosiivouksesta, olen yllättäen itseäni tsemppaamalla löytänyt mukavia puolia! Olen yrittänyt panostaa siihen, että koska vietän kotona nykyään paljon aikaa ja vieläpä yksin, niin siellä olisi mukava ja viihtyisä olla kun ympäristö on siisti. Eipä ne kotityöt sitten olekaan niin kamalilta tuntuneet kun on siivonnut joka päivä vähän ja ylläpitänyt jatkuvaa siisteyttä! Hyvä minä *taputtaa itseään selkään* :D

Tälle rentoutumisen tärkeydelle sain myös vahvistusta eilisellä lääkärikäynnillä, sillä hän puhui siitä tosi paljon. Ei saa päästää oloa sellaiseksi, että petipuuhat menevät suorittamiseksi ja kytätä vain omaa kiertoa. (Ehh, tähän en tietenkään tunnustanut, että "Pidän muuten vauvanyritysblogia joten märehdin kuule näitä asioita joka päivä!" Tämä gyne on melkein kuusikymppinen rouva joten hän olisi varmaan pitänyt minua vähän outona :) )

Mutta, ei se kukko käskien laula! Miten sitä sitten rentoudutaan jos töissä on kiire ja vauva ei vaan tule vaikka kuinka sängyssä pyngerretään? Aika vaikea ryhtyä vängällä rentoutumaan.

Tulin siihen tulokseen, että todellakin pistän oman hyvinvointini nyt entistä tärkeämmälle sijalle. Jos ei huvita urheilla niin sitten en urheile. Piste. Jos mieluummin leivon ihania leivonnaisia ja maistelen niitä itsekin, niin ihan sama, sitten maistelen ja vähän siinä sivussa pulskistun. Laihduttaa kyllä ehtii mutta vauva on saatava nyt.

Meillä on nyt töissä luojan kiitos rauhallista, mutta jos jossain vaiheessa alkaa taas tuntua siltä että ei jaksa, niin sitten otan lomaa. Käytän vaikka talvilomat hyvissä ajoin pois ja nipistän kesälomista.

Sillä nyt aletaan rentoutumaan! Tehkää perässä :D


6 kommenttia:

  1. Hyvä sinä! Tuskin se rentoutuminen on ihan huuhaata, kun kaikki siitä puhuu. Tai ainakaan ei menetä mitään, vaikka sitä kokeilee, voi vaikka tulla hyvä olo! :)

    Mulle urheileminen auttaa rentoutumaan. Nyt oon ollu kohta kaksi viikkoa flunssassa, niin jopas on tuntunut tyhmältä. Tänään meen jumppaan! Ihanaa taas päästä :)

    Siihn edelliseen kommenttiin sanon, että meillä ei ole oikein mahdollisuutta mennä hoitoihin yksityiselle puolelle. Olen tottunut ajatukseen, että kunnalliselle mennään, jonoon helmikuussa, niin viimeistään elokuussa alkais hoidot. Se on ok. Mulla on tämä lukuvuosi opinnoissani erityisen haastava ja rankka, en ehkä jaksaisi hoitoja tähän päälle. Tai siis toki, jos olis mahkuja mentäis, mut tällein selitän itselleni, että ehkä parempi näin.. Ymmärrät varmaan :)

    VastaaPoista
  2. Itse olen pohtinut että omalla kohdallani meneillään ollut tauko hoidoista (ne stressasi itseäni aivan kohtuuttoman pajon), elokuussa vietetty parin viikon loma vuokramökillä keskellä ei mitään ilman kännyköitä, telkkaria ja tietokonetta auttoi omalta osaltaan siihen että syyskuussa raskaus vihdoin sai alkunsa.

    Joten eikun rentoutumaan vaan! Kynttilät palamaan ja höyryävän kuuma kuppi vaikka glögiä nenän eteen ja sitten antaa mielikuvituksen liitää. :)

    VastaaPoista
  3. Rentoutumiseen kuuluu (Hehkun mainitseman keskellä ei mitään loman lisäksi tai oikeastaan vastavuorisesti) kaikki nautinnollinen tekeminen sekä ehdottomasti hemmotteluthoidot ;) Eli nyt vaan kalenteri ja puhelin käteen - hierontoja ja kasvohoitoja varaamaan! Erityisesti jaloista kannattaa pitää huolta jo ennen raskautta, kun aikanaan et omia varpaitasi enää kykene itse näkemään... On se kumma juttu kun miehet ei välillä ymmärrä kuinka rankkaa tämä lastenteko (tai siis se rentoutuminen) meille naisille onkaan!!

    ;) vinkvink ja pilke,
    jotka auttaa myös rentoutumaan! Halauksin, H

    VastaaPoista
  4. Riina: niin minullakin tavallisesti on urheilu auttanut, mutta nyt viimeisen parin viikon aikana se on jostain syystä kääntynyt ihan päälaelleen. Yritän siis armahtaa itseni ja koittaa olla tuntematta aiheesta syyllisyyttä, sillä kohta palataan kuitenkin takaisin vanhaan :)

    Hienoa, että teidän hoitoaikataulu tuntuu sopivalta, sehän on tärkeintä. Nyt tässä voi väliajan prepata itseään ja miettiä vaikka sitä mihin kaikkeen on valmis. Tsemppiä!

    Hehku: jes, sinähän olet siis asiasta elävä todiste! :)

    Harriet: hmm, aivan mahdottoman loistava idea...! Enpä olekaan käynyt hoidoissa piiitkiin aikoihin joten on siis korkea aika käydä sellaisessa. Kiitti vinkistä, ei siis muuta kuin puhelin tosiaan käteen :)

    VastaaPoista
  5. me ollaan mieheni kanssa yritetty nyt elokuusta asti pientä ja voin sanoa että minun käskettiin taas tekemään juuri päinvastoin kun sinun kun mitään ei ole vielä tapahtunut. Kävin ekan kerran gynellä ja kaiken piti olla aivan normaalisti, toisella kerralla kun menkat oli TAAS myöhässä viikkoja menin uudelleen, löydettiin pco munasarjat joten nyt mennään keltarauhashormoneilla ja laihduttamisella ja liikunnan lisäämisellä.. Joten kannattaa miettiä että jääkö sitä tosiaan sängyn pohjalle vai olisiko se liikunta sittenkin hyvä suorittaa ennemmin.. Toivottu vauva voisi ollakin sitten lähempänä ja vähentäähän se stressiäkin.. :)
    Hyviä joulunodotuksia.

    VastaaPoista
  6. Anonyymi: Minusta tuntuu, että nyt ymmärsit vähän väärin :) Lääkärin kanssa ei ollut liikunnasta varsinaisesti mitään puhetta. Lähinnä tämä postaus käsitteli rentoutumisen tärkeyttä ja tässä pohdin vain rentoutumisen eri muotoja. Normaalisti itse urheilen aika paljon mutta nyt olen jättänyt vähemmälle kun ei ole vain huvittanut, joten tulin siihen tulokseen, että siitä on turha ottaa paineita jos välillä ei tee mieli. Ylipainoakaan minulla ei ole, joten siitä syystä ei ole tarvetta urheilla eikä tietenkään laihduttaa. Hyvää joulunodotusta sinnekin!

    VastaaPoista